Niin kävi, että Sveitsi voitti Suomen 3-2 ja eteni MM-jääkiekon puolivälieriin. Leijonat sai lähteä kotiin.

Lauri Marjamäen mollivoittoinen ura Leijonien pääkäskijänä päättyi floppiin.

– Meillä oli kovat odotukset joukkueena. Pelasimme todella hyvää jääkiekkoa tässä turnauksessa. Meillä oli unelma, mutta nyt se on poissa. Tämä on iso pettymys, mutta me joudumme nyt elämään sen kanssa, Marjamäki sanoi liikuttuneena.

Suomi pelasi MM-turnauksessa parempaa ja viihdyttävämpää jääkiekkoa kuin viime vuonna, mutta tulos oli karu. Win the right Games on armoton viisaus.

– Pettymyksethän syntyvät odotusarvoista. Me olimme odotusarvojen arvoisia niin sanotusti. Joukkue pelasi loistavaa jääkiekkoa. Ei minulla ole mitään pahaa sanottavaa tästä joukkueesta. Päinvastoin. Kaikki puolivälierät olivat maalin pelejä. Me ei pelattu sillä tasolla koko 60-minuuttista, mitä olisi pitänyt, Marjamäki kertasi.

Suomen peli suli täysin toisessa erässä. Sveitsi käytti tilaisuutensa ja meni karkuun.

– Meillä oli vähän kiire hyökätä. Haluttiin mennä paineistamaan ja viisikko meni vähän repaleisiksi. Kärsivällisyys puolustuspelissä ei ihan riittänyt omassa päässä. Kolme maalia omiin neljässä minuutissa on pikkaisen liikaa, Marjamäki totesi toisesta erästä.

Marjamäki ei halunnut selitellä.

– Tämä on aina tulosurheilua ja täällä se on yhdestä pelistä kiinni. Viime vuonna oli vaikeaa alussa, mutta sitten pudotimme lohkoykkösen (USA). Nyt meni sitten tavallaan päinvastoin.

Marjamäen aika Suomen päävalmentajana päättyi samaan tapaan kuin se alkoikin: suureen pettymykseen. Marjamäki nosti esille kuitenkin yhden selkeän positiivisen asian aikakaudeltaan.

– Suomen maajoukkueessa on tehty sukupolvenvaihdos. Mukaan tuli 37 uutta A-maajoukkuepelaajaa. Tässäkin joukkueessa oli paljon uusia pelaajia. Rohkeasti lähdimme uudistamaan ja voitimme tällä kaudella 30 pelistä 21 peliä. Tietysti niistä yhdeksästä tappiosta pari tuli pahaan paikkaan, kuten tämä tappio ja Kanada-tappio olympialaisissa.

Marjamäki myönsi, että kahden vuoden ajanjakso maajoukkueen peräsimessä oli hänelle raskas.

– Kun sitä on joskus jotain voittanut, niin tappio tuntuu pahemmalta. Kyllä minun tarvitsee kiittää kotijoukkoja ja läheisiä ihmisiä. Välillä on ollut tosi vaikeaa, turha sitä on kieltää. Onneksi pettymysten keskellä voi seistä omilla jaloillaan ja onneksi minulla on perhe ja hyviä ystäviä. Sukulaiset ja ystävät ottavat tämän välillä liian raskaasti, Marjamäki sanoi liikuttuneena.

Marjamäen pesti Leijonissa päättyi tähän. Edessä on kesä ilman maajoukkuevalmentajan paineita.

– Varmaan pelataan vähän kolopalloa, mennään vesille ja ollaan mökillä perheen kanssa, Marjamäki päätti.

Ville Hirvonen, Herning