SaiPan puolustaja Urho Vaakanainen varattiin viime yönä NHL:ään. Boston Bruins varasi Vaakanaisen ensimmäisellä kierroksella 18. vuorolla.

– Oli mahtava tunne, kun Boston varasi minut. Olin ikään kuin shokissa, kun kuulin nimeni. Tämä on kuin unelma, josta on tullut totta, Vaakanainen sanoi heti varauksen jälkeen nhl.comille.

– Vähän odotin, että minut voitaisiin varata ensimmäisellä kierroksella. Nyt tunne on aivan mahtava, Vaakanainen toisteli.

Aivan varmana Vaakanainen ei uskaltanut ykköskierroksen varaustaan pitää. Ennen draftia hänen sijoituksensa eri arvioissa nimittäin heitteli poikkeuksellisen paljon.

Joku arveli, että Jokipoikien kasvatti varataan aivan ensimmäisten pelaajien joukossa, toinen oli sitä mieltä, ettei tätä edes varata avauskierroksella.

Ylipäätään arviot Vaakanaisesta pelaajana riippuvat paljon siitä, keneltä kysytään. Yksi pitää SaiPan puolustajaa yhtenä parhaista Suomeen koskaan syntyneistä yleispuolustajista, kun toinen näkee, ettei tämä edes pääse NHL:ään.

Vaakanaista viime kaudella JYPin Liiga-joukkueessa valmentanut Marko Virtanen tarjoaa selityksen arvioiden heittelylle.

– Se johtuu siitä, että ”Uke” ei ole huomiota herättävän hyvä millään yksittäisellä osa-alueella. Sen sijaan hän on erittäin kokonaisvaltainen ja taitava yleispuolustaja. Joku katsoo erinomaisuutta jollakin osa-alueella, muttei välttämättä osaa nähdä hänen koko osaamistaan, Virtanen sanoo.

[nosto tasoitus=”vasen”]
Hän on erittäin kokonaisvaltainen ja taitava yleispuolustaja.[/nosto]

Vaakanainen ei esimerkiksi ole ylivoiman siniviivapelote, ei oikeastaan sinne päinkään. Hän ei jakele maata tärisyttäviä taklauksia tai nostele vastustajia seinille niin, että pleksit heiluvat. Mutta kaikki pelin osa-alueet hoituvat hyvin.

– Uke ei ole kovin fyysinen, mutta silti hän on hyvä kaksinkamppailuissa. Hän uskaltaa mennä tilanteisiin, ja hän osaa pelata tilanteet oikein. Hän voittaa kaksinkamppailuja taidolla, hyvällä pelinluvulla ja sijoittumisella, ei niinkään voimalla, Virtanen kuvailee.

– Ja pelin nopeassa kääntämisessä hän on tosi hyvä. Esimerkiksi tilanteissa, joissa kiekko pitää hakea kulmasta ja toimittaa nopeasti eteenpäin, Virtanen kertoo.

Virtasen mukaan Vaakanaisen vahvuudet kiteytyvät juuri pelin lukemiseen ja ymmärtämiseen.

– Hän ymmärtää viisikkopelin rytmin, ja osaa myös tukea sitä poikkeuksellisen hyvin, Virtanen kehuu.

Vaakanainen itse ei pidellyt kynttilää vakan alla, kun nhl.com kyseli nuorukaiselta omista vahvuuksista.

– Olen loistava luistelija ja hyvä kiekon kanssa. Minulla on hyvä ensimmäinen syöttö ja tykkään nousta paljon mukaan hyökkäyksiin.

[nosto tasoitus=”vasen”]Olen loistava luistelija ja hyvä kiekon kanssa. Minulla on hyvä ensimmäinen syöttö.[/nosto]

Tällainen itsearviointi on Virtasen mukaan tyypillistä Vaakanaiselle. Kyse on itsevarmasta nuoresta miehestä.

– Joku kysyi minulta viime kaudella, onko Uke jotenkin ylimielinen. Ei todellakaan! Hän on erittäin määrätietoinen ja kunnianhimoinen urheilija. Esiintymisessään hän on tätä uutta sukupolvea, joka tietää omat vahvuutensa ja uskaltaa tuoda ne esille. Tietyllä tapaa hän on vähän sellainen kimiräikköstyyppi, Virtanen sanoo.

Neljä vuotta nuorempana
Jokipoikien B-junioreissa

Vaakanainen on siinäkin mielessä erityistapaus, että hän pelasi kasvattajaseurassaan Jokipojissa 13-vuotiaana 17-vuotiaiden B-juniorien joukkueessa. Eikä häpeillyt yhtään. Päinvastoin, Joensuussa muistellaan, että tämä oli tehnyt neljä vuotta itseään vanhepien joukossa viisi pistettä yhdessä pelissä.

– En muista peliä tarkasti, mutta veikkaisin, että Uke teki yhden viivasta ylivoimalla ja antoi neljä maalisyöttöä siniviivalta takatolpille. Hän pystyi jo silloin tekemään sellaista. Hän uskalsi ja osasi pelata kiekolla rohkeasti paljon itseään vanhempien joukossa, silloinen ketjukaveri Nemo Huhta on muistellut.

[nosto tasoitus=”vasen”]Tietyllä tapaa hän on vähän sellainen kimiräikköstyyppi.[/nosto]

Vaakanaisen perhe teki Urhon uran takia isoja ratkaisuja jo varhain. Kun Urho oli 14-vuotias, hän muutti isänsä ja tämän nykyisen vaimon kanssa Joensuusta Espooseen. Urho liittyi hyvästä juniorityöstään tunnetun Espoo Bluesin B-junioreihin.

Isä Harri irtisanoutui työstään, tämän vaimo keskeytti yliopisto-opintonsa ja Liperissä sijainnut kotitalo pantiin vuokralle – kaikki pojan uran takia.

– Taloudellisesti siinä ei ollut järkeä. Mutta se oli meille vähän kuin seikkailu. Ajatus oli viettää pari kolme vuotta Espoossa pojan tukena. Niin se menikin. Kaksi vuotta sitten juhannuksena minä ja vaimoni palasimme Liperiin, Harri Vaakanainen kertoo.

Itse aikanaan alasarjoissa pelannut Harri Vaakanainen on muutoinkin panostanut poikansa uraan myös taloudellisesti. Urho mm. osallistui Ville Peltosen käynnistämään Select-toimintaan jo 2011 Suomessa ja sen jälkeen esimerkiksi Venäjällä, Italiassa ja Kanadassa. Nämä leirit eivät olleet ilmaisia.

– Mutta ne veivät Urhoa varmasti eteenpäin, isä uskoo.

Vaikuttaa siltä, että vaivannäkö ja taloudellinen panostus tosiaan kannatti. Nyt pojalla on taskussaan NHL-varaus, joka enteilee, että muutaman vuoden kuluttua poika pystyy maksamaan isälleen jotakin takaisinkin.

Nimi: Urho Vaakanainen
Syntynyt: 1.1.1999 Joensuussa.
Pelipaikka: Vasen puolustaja.
Kätisyys: Left.
Pituus/paino: 185 cm/85 kg.
Seura: SaiPa.
Kasvattajaseura: Jokipojat (-2013).
Muut seurat: Espoo Blues 2013-16, JYP 2016-17.
SM-liigassa: 66, 3+9=12, 20 min.
Viime kaudella: 41, 2+4=6, 12 min.
Maajoukkueissa: Alle 18-vuotiaiden MM-kisat 2016 (kultaa) ja 2017 (hopeaa). Alle 20-vuotiaiden MM-kisat 2016-17.
Muuta: Valittiin Pohjola-leirin parhaaksi pelaajaksi 2013-14.
NHL-varaus: Boston Bruinsin 1. kierroksen (18.) varaus 2017.