OULU. Valmentajaurallaan Mikko Manner on toiminut Mestiksessä parinkin eri seuran päävalmentajana, mutta tuoreeltaan hän on ollut häärimässä Kärppien valmennuksessa.

Jo Lauri Marjamäen aikana Mannerilla oli merkittävä rooli oululaisseuran penkin takana.

Nyt se on vieläkin suurempi.

Manner kun vetää viisikkoharjoitteita ja käytännössä vastaa Kärppien pelin kehittämisestä.

Lue lisää:
Kulissifakta Kärpistä on täysin totta – Suikkanen ei heiluta pelillistä tahtipuikkoa

Mannerin nimeä pyöriteltiin isona vaihtoehtona Leijonien päävalmentajaksi matkanneen Marjamäen seuraajaksi, mutta Kärpät päätyi valitsemaan uudeksi luotsikseen Kai Suikkasen.

Marjamäen ympärillä ollut valmennusjohto ei muuttunut mihinkään Suikkasen tulon yhteydessä ja näin muun muassa Manner jatkoi apuvalmentajan tehtävässä.

Jo nyt Manner kantaa suurta vastuuta, mutta oma kysymyksensä on se, että milloin virallinen titteli vaihtuu päävalmentajaksi? Milloin hän ottaa kyseisen tehtävän haltuun myös Liigan puolella?

Mikään iso salaisuus ei ole se, että esimerkiksi Kärppien joukkueen sisällä Manner on hyvin pidetty hahmo. Vaasalaislähtöisen touhupetterin huumori on todella osuvaa ja Manner osaa keventää tunnelmaa, kun siihen on tarvetta.

Eikä hän lähde kiistämään, kun häneltä kysyy päävalmentaja-tavoitteista. Askeleet eteenpäin kiinnostavat.

– No varmasti. Mutta pala kerrallaan. Ensimmäinen askel on päästä mukaan noihin kansainvälisiin peleihin. Sitten kun aika on oikea joku kaunis päivä, niin sitten se kysymys tulee jossain vaiheessa eteen. Siihen itse taas ei voi vaikuttaa muuta kuin tekemällä arjessa asioita mahdollisimman hyvin. Sitten jos sellainen mahdollisuus tulee vastaan, niin sitten pitää puntaroida. Mutta en missään nimessä ole sanomassa ”ei”, Manner toteaa aiheesta SuomiKiekko-sivustolle.

Mannerin siirtoa päävalmentajan paikalle ehdittiin väläytellä, kun Kärppien peli oli syksyllä pahassa solmussa. Manner ja Kärpät käyttivät osapuolten välillä olleen optiovuoden ja 42-vuotias Manner jatkaa seurassa ainakin kevääseen 2018 saakka.

Kaiken keskellä Manner sai eteensä uuden tehtävän, kun hänet nimitettiin mukaan Nuorten Leijonien valmennukseen.

Tuoreiden MM-kisojen aikana U20-maajoukkueen päävalmentajan paikalle hypännyt Jussi Ahokas halusi Mannerin mukaan valmennustiimiinsä.

– Yksi unelmista täyttyi. Jo monen vuoden ajan on ollut unelma päästä mukaan ja nyt kun mahdollisuus tuli, niin olihan se aivan huikeaa. Ahokas on jämäkkä, mutta samalla sellainen johtaja, joka antaa luottoa. Ja sitten on vielä valmennuksessa Sami Salo, joka on saman ikäinen kuin meikäläinen. Ollaan molemmat righteja, mutta hänellä peliurasta tuli vähän parempi, Manner naurahtaa.

– Hänellä on sellainen pelaajan tuoma karisma, pienen kaukalon ymmärrys ja pakkien kokemus. Aion imeä kaiken tiedon, mitä häneltä saa. Hän on vielä hyvällä huumorintajulla varustettu persoona. Mennään isolla sydämellä ja yritetään innostaa nuoria pelaajia sekä yritetään pelata hyvää jääkiekkoa.

– Tuo on iso kunnia, Manner sanoo Nuorten Leijonien apuvalmentajan tehtävästä.

Luottamusta hänelle antanut Ahokas joutui varsin kovan paikan äärelle vuodenvaihteessa, kun Nuorten Leijonien penkin takana vaihdettiin päävalmentajaa kesken turnauksen. Ahokas korvasi Jukka Rautakorven sen jälkeen, kun Suomen turnaus oli alkanut hyvin heikosti.

Manner itse oli yhteydessä Ahokkaan kanssa ennen turnauksen alkua. Ymmärrystä tilanteen haastavuudesta riitti.

– Siinä vain pitää tehdä se mitä pitää tehdä. Kovaan paikkaan hän joutui ja haastava tilanne se oli, eikä siinä itse edes tajua kotisohvalle sitä koko maailmaa siellä tai että mitä niiden nuorten pelaajien päässä liikkui. Se on kuitenkin aika iso maailma ja näyteikkuna monelle. Henkinen puoli siinä varmasti korostuu ja nyt kun aloitetaan, niin varmasti tullaan tekemään paljon töitä sen asian eteen. Ymmärretään, että he ovat nuoria miehiä.

Seurajoukkueen puolella Mannerilla on riittänyt vaikka kuinka paljon töitä, sillä Kärpillä pelillinen solmu ehti olla todella paha syksyllä. Mannerin astuttua isompaan rooliin pelin kehittäjänä, palasi Kärpät juurilleen ja alkoi rakentaa pelistä sellaista, että se pystyisi tavoittelemaan sille asetettua isoa teemaa; pelin nopeuttamista.

Mannerilla on kuitenkin varsin napakka puheenvuoro siitä, mikä luo haasteita liigajoukkueille, mutta mikä myös on sellaista, josta Suomessa kannattaa olla ylpeä.

– Monesti luullaan, että parempi polku NHL:ään on mennä vaikka Ruotsin kautta, missä kaksinkamppaillaan ja mennään päästä päähän. Se on pelaajille fyysisesti vaativaa, mutta pelitaktillisesti se ei ole niin vaativaa. Sitä tarvitsee vain löytää omanvärisiä ja välttää erivärisiä. Suomi-kiekossa kymmenen pelaajaa liikkuu niin lähellä toisia, että se asettaa pelille kovia vaatimuksia. Jos siinä pärjäät ja pystyt yksittäisenä pelaajana, esimerkiksi hyökkääjänä, ottamaan lyhyitä syöttöjä vastaan koviin vauhteihin, ja pystyt pelaamaan dynaamisesti tiiviiden viisikoiden sisällä illasta toiseen, niin olet sen jälkeen valmis NHL:ään.

– Siksi tämmöiset Patrik Laineet, Sebastian Ahot, Markus Nutivaarat ja kumppanit, jotka ovat tulleet Liigasta, ovat olleet valmiita NHL:ään. NHL:ssä viisikko on vähän pidempi, mutta kaukalo on pienempi. Siellä on ihan yhtä ahdasta kiekon kanssa kuin mitä se on esimerkiksi Hakametsässä. On siinä sitten vastassa Ilvestä, Tapparaa, HPK:ta, Kärppiä, niin aina se kymmenen äijää liikkuu hyvin tiiviisti. Siitä meidän pitää olla Suomessa ylpeitä. Siitä meidän pitää pystyä pitämään kiinni, se on se meidän juttu, Manner paukuttaa.

Oulussa Kärppien peliä ehdittiin haukkua tylsäksi viime vuosien aikana, kun oululaisseura yritti vahvalla kiekkokontrollilla murtaa rintamana vastustajien puolustusta. Se haki väyliä kärsivällisesti, eikä se lähtenyt turhia puskemaan paikkoihin, joihin ei ollut järkeä mennä.

Liigassa pelataan tiivistä träp-peliä, mikä luo kovia haasteita.

– Ei se tarkoita sitä, että peli on sellaista, missä toiset vain odottavat ja odottavat. Välillä se karrikoituu siihen, kun sarjassa pelataan paljon pelejä. Mutta sitten kun tämmöiset Tapparat ja HPK:t pelaavat vastakkain, niin se peli on aika vauhdikasta. Mutta silloin vaatimustaso yksittäisillä pelaajilla on aika korkea.

Kansainvälisien pelien pariin pääsystä Manner on innoissaan. Se on iso mahdollisuus uuden oppimisen kannalta.

– Tässä on kuitenkin neljättä vuotta menty putkeen Raksilan seinien sisällä. Nyt pääsee näkemään, että mitä siellä muulla tehdään. Voi imeä sieltä oppia ja saada samalla inspiraatiota. Yrittää opiskella niitä asioita ja tuoda niitä juttuja Ouluun, mutta samalla pitää kiinni siitä omasta jutusta, mistä Kärpät tunnetaan. Ja yrittää sitä edelleen parantaa.