Tänään se alkaa! Liigakauden huipennus, pudotuspelikevät 2022 pääsee vauhtiin ykköskierroksen kohtaamisilla, joissa paikat puolivälieriin ratkovat HPK ja Lukko sekä KooKoo ja Pelicans.

SuomiKiekko ennakoi kaikki Liigan pudotuspelien otteluparit. Nostamme esiin joukkueiden vahvuudet ja heikkoudet, vaarallisimmat pelaajat sekä ottelusarjaennustuksen.

Tässä jutussa paneudumme kevään taipaleen runkosarjan sijoilta seitsemän ja kymmenen aloittavien HPK:n ja Lukon ottelusarjaan.

Vahvuudet ja heikkoudet

Vahvuudet

Kerhon erikoistilannepelaamisen ailahtelu oli silmiinpistäävää, sillä sarjan surkeimpiin lukeutuvan ylivoiman rinnalla alivoima oli jopa toiseksi parasta prosentein 86,39.

Uusi luotsi Jarno Pikkarainen on tehnyt syksyn synkkyydestä hyvin nousseen HPK:n peräsimessä oivaa työtä. Joukkue vajosi Pikkaraisen alaisuudessa pitkiin tappioputkiin tuon jälkeen vain harvakseltaan.

HPK:n kannalta sopii toivoa, ettei se anna Lukolle kuskin pelillistä paikkaa ja juokse itse perässä. Joukkueen vahvuuksia ovat olleet keskialueen riistäminen ja kiekon riistäminen hyökkäyspäässä, mutta joitain uusia konsteja pitäisi löytyä tosipeleihin. Kiekossa olisi pysyttävä senkin uhalla, että peli menee ajoittain kyttäämiseksi.

Ehkä Kerho on pitänyt kanit hatussa ja alkaa ottamaan pakasta uusia jokereita? Mainitaan sekin, että HPK:n maalivahtikaksikko Eetu Laurikainen – Daniel Lebedeff on kunnossa ollessaan sarjan tasapainoisin nimenomaan tandemina.

Tekisi mieli sanoa, että Lukon kokoonpano on Kerhoon nähden paperilla kirkkaasti nimekkäämpi. Toisaalta kevään ottelusarjoissa se joukkue tuppaa yleensä menestymään, keneltä löytyy laajin rosteri. Suomalaisesta kiekkoilusta löytyy muun muassa nimet Filip ja Erik Riska, Olli Sipiläinen, Antti Erkinjuntti, Jarkko Hattunen ja Marko Virtala, jotka ovat olleet aikanaan parhaimpia alaketjujen raatajia.

Lukko on pelannut parhaimmillaan yksiselitteisesti erinomaista kiekkoa, mutta hyvän ja huonon suorituksen välinen kuilu on hurjan iso. Lukko on saattanut näyttää ajoittain väsyneeltä, mutta tuosta tuskin on viitteitä pudotuspelien alkaessa.

Heikkoudet

HPK putosi suoralta puolivälieräpaikalta tiistain draaman päätteeksi. Joukkue oli siinä kiinni vielä 17 sekuntia ennen runkosarjan loppua, kunnes Pelicans iski 2-2-tasatilanteessa ilman maalivahtia pelatessaan voitto-osuman. Se häkki pudotti Kerhon seitsemänneksi ja nosti Kärpät kuudenneksi. Jännä nähdä, miten tapaus vaikuttaa Kerhoon henkisesti.

Heikkouksiin tämä seikka nousee siksi, että neljän ottelun tappioputkessa tarpova joukkue on ollut haavoittuvainen viime ajat. Se on hävinnyt käytännössä neljä peliä putkeen maalin erolla, jos Lukko- ja Pelicans 2-4-tappioiden tyhjiä maaleja ei huomioida.

HPK oli Liigan runkosarjan heikoin ylivoimajoukkue pronsentein 12,35. Siihen on saatava parannusta jo nopeasti. Hämeenlinnalaisittain olisi toivottavaa myös se, että vahvuudet-kohdassa mainittujen seikkojen rinnalle tulisi muitakin knoppeja.

Kun kyseessä on kahden edellisen loppuun asti pelatun kauden mestarit, voi paine olla kattilassa puolin ja toisin kova. Lukolla se mahtaa olla hallitsevana mestarina piirun verran kovempi.

Lukko päästi runkosarjan kolmessa viimeisessä pelissä peräti 16 maalia ja joukkue on vaikuttanut ajoittain todella pahasti väsyneeltä. Luisteluvoimaa soisi näkyvän Kerhoa vastaan alkuhetkistä lähtien, pelin tekeminen kiekonhallinnan kautta on tökkinyt viime aikoina.

Vaarallisimmat aseet

Michael Joly, HPK

Kuten jo aiemmin todettua: Joly oli alkukaudella vaisumpi, vaikka kauden kolme ensimmäistä ottelua toivatkin viisi pistettä. Sen jälkeen meno laantui, ja lokakuun saldoksi jäi kolme syöttöpistettä.

Joly on päässyt sittemmin käsiksi niin Liigan kuin Kerhon pelillisiin vaatimuksiin oivalla tavalla. Kultakypärä on jatkuva pelote hyökkäyspäässä. Näyttää, kuin hän keksisi alati uusia kikkoja hyökkäyspään ratkaisuhetkiin.

Se on tietysti selvää, että keväällä ottelusarjoissa tuppaavat menestymään materiaaliltaan leveimmät joukkueet. Jolyn olisi tontillaan hyvä hoitaa pisteiden takomisen lisäksi myös alakerran nöyrä pelaaminen ja esimerkiksi kiekon pelaaminen pois omista silloin kuin vain se riittää.

Sebastian Repo, Lukko

Raumalaisittain olisi toivottavaa, että runkosarjassa 21 maalia latoneen kaksinkertaisen Suomen mestarin kevättalven oiva vire maalien muodossa saa jatkoa.

Lahtelaiskasvatti nousee tähän ohi Vili Saarijärven siksi, että hän niittasi runkosarjakauden 21 häkistä peräti yhdeksän maaliskuussa. Kaikista häkeistä kuusi syntyi ylivoimalla, ja niitä soisi tulevan nyt kenties vieläkin kovempaan tahtiin.

Jotenkin hyvällä tavalla röyhkeä Repo voi halutessaan itse hilata joukkueensa oikeaan suuntaan. Pudotuspelipelaaja.

Näin ottelusarjassa käy

Tasaista on kahden viime aikoina alavireeseen ajautuneen välillä. Kummatkin voivat hyvinkin voittaa yhden matsin, mutta Kerho jatkaa puolivälieriin. Kahden matsin ottelusarjat ovat armottomia, kun hutipeliin ei ole varaa – eikä oikeastaan edes hutierään.

Muistetaan se, että Lukko sai numerollisesti rajua kyytiä runkosarjan päätöksessä Jukurien voittaessa 6-2. Kerho puolestaan suli Pelicansia vastaan rajusti. Kumman mahdolliset haavat ovat syvemmät, kumman vähemmän kipeät? Toisaalta eipä niistä mahdollisista runkosarjan haavoista pitäisi enää pudotuspeleissä olla tietoa.

Aiheet HPK Liiga Lukko Pääuutiset