Eipä ihan heti tule mieleen yhtä myrskyisää päävalmentajajaksoa Liigassa, kuin mitä Miika Elomon aika TPS:n päävalmentajana oli. Tuskinpa TPS-johto aivan täysin ajatteli, että näin huonosti tässä tulisi käymään.

No, paska on osunut tuulettimeen useammin ja suuremmalla volyymillä kuin mitä seuran johto olisi voinut koskaan kuvitellakaan sen osuvan. Elomo on totta kai täysi-ikäisenä ja oikeustoimikelpoisena ihmisenä itse vastuussa sanomisistaan ja tekemisistään, mutta kuten otsikkoni kertoo, pyrin tässä pohtimaan asioiden taustoja siinä määrin, kuin koen siihen olevani kykenevä.

”TPS ei pyydä anteeksi”

Taannoisen SaiPaa vastaan koetun romahduksen jälkeen TPS:n some-kanavissa pyydettiin anteeksi kehnoa esitystä. Elomo kivahti asiasta kuultuaan saman tien, ettei TPS pyydä anteeksi.

Ei niin. Ei se TPS, jonka Elomo kokee omaksi TPS:kseen. Pitää muistaa, minkä aikakauden TPS:n kasvatti Elomo on. Hän on syntynyt vuonna 1977, eli 1990-luvun ja vuosituhannen vaihteen TPS on Miika Elomon TPS. Palloseura ei tuolloin todellakaan pyydellyt anteeksi, vaan johti Suomen jääkiekkoa Jokereiden kanssa kilpaillen. Elomo itse nosteli Kanada-maljaa seuran paidassa vuonna 1999.

Toisin kuin mihin nykyisin TPS-ihmisillä olisi aihetta, kokee Elomo, että TPS on itsestään ylpeä seura, ja jo noiden kolmen kirjaimen pitäisi riittää siihen, että seuraa tulisi arvostaa.

”Mikkihiirimäistä toimintaa”

Faneja ei pidä arvostella siihen malliin, miten Elomo teki kuultuaan, että kannattaja oli heittänyt kausikorttinsa jäälle tappio-ottelun jälkeen. Jälleen palataan siihen, että millainen TPS on Elomon TPS. Eivät turkulaiset sille TPS:lle selkäänsä käännä! Eivät ainakaan Elomon ajatusmaailman mukaan.

Elomon ylpeään TPS:ään kuuluu se, että kannattajatkin ovat ylpeitä seurastaan, ja kulkevat seuransa mukana hamaan ja katkeraan loppuun saakka.

Uskon Elomon ajatelleen tukeneensa joukkuettaan fania kritisoimalla. Se vain oli askel tuhoisaan suuntaan.

Elomo osaa kiivastua

Työskentelin Elomon kanssa kaksi täyttä kautta MTV3:n urheilussa Leijonien ja Mestiksen tv-tuotantotiimissä juontaessani ottelustudioita noina vuosina. Elomo oli mm. Esa Keskisen, Sami Mettovaaran ja Peter Aholan ohella asiantuntijatiimissä. Tuolloin opin tuntemaan miestä hieman.

Keskustelujemme sanatarkka paljastaminen tässä olisi epäreilua Elomoa kohtaan. Voinen tässä silti kertoa, että tuolloin opin sen, että Elomo on paitsi hauska veijari ja vilkkusilmäinen seuramies, myös taipuvainen kiivastumaan. Tämä kiivausherkkyys ei liene kellekään jääkiekkoa seuraavalle enää yllätys, siksi katson voivani sen julki kirjoittaa.

Seuraavaksi annattaa muistaa se, millaiseen paikkaan Elomo laitettiin. Seuran oma kasvatti, jonka elämässä TPS on ollut ehkä oman perheen jälkeen suurin asia. Kysymys seurajohdolta tällaiselle henkilölle: ”Tuletko edustusjoukkueen päävalmentajaksi?” ei voi saada kuin yhden vastauksen. Se oli tarjous, josta Elomo ei voinut kieltäytyä.

Asioiden alkaessa mennä päin helvettiä, yhdistyivät seuraavat asiat tuhoisalla tavalla: Elomon kiivaus ja liian tiukkaan paikkaan laitetun valmentajanoviisin omaa rakasta seuraa kohtaa tuntema tuska ja turhautuminen sen havaitsemiseen, ettei TPS olekaan enää se TPS, jonka Elomo kuvitteli sen olevan.

Ei ihme, että lopulta läikähti yli.

Panu Markkanen
Twitter @PanuMarkkanen