Näin tuli kultaa: NHL:ään äskettäin siirtynyttä Leijonien olympiavoittajaa kehunut Jukka Jalonen muisteli uskomatonta finaalifaktaa – ”Täysin poikkeuksellista”

HELSINKI. Suomalaisen jääkiekkomedian edessä etänä haastateltavissa ollut Jukka Jalonen ja tapaamiseen paikalle saapunut Jere Lehtinen palasivat tilaisuudessa Suomen kultaiseen Pekingin olympiamatkaan. Historiallinen kulta tuli pohjolaan haastavissa olosuhteissa koronan vaikuttaessa ja piinatessa.

Tilaisuudessa kerrottin, että joukkueen lähtiessä matkaan koronassa oli neljä pelaajaa ja yksi johdon jäsen. Suomi puksutti silti voitosta toiseen nimenomaan joukkueena, NHL:ään taannoin siirtyneen maalivahti Harri Säterin toimittua vuorenvarmana lukkona.

– Oltiin aika jäätäviä tasakentällisin pelatessa, päästettiin kaksi maalia. Ei me ylivoimaisia oltu, mutta Säteri oli erinomainen – kuten on ollut koko kauden meillä ja seurajoukkuepeleissä, kultaluotsi Jalonen kehui.

– Meille luodaan alivoimalla vähän paikkoja, mutta vastustajien tehokkuus oli kovaa. Sitä pitäisi analysoida, että onko siihen jotain toistuvaa, mitä pitäisi parantaa. Jäähyjähän me ei oteta paljoa, Jalonen jatkoi pähkäilyään.

Suomella oli matkassa mukana kentällisen verran varamiehiä. Jäällä treeneissä oli parhaimmillaan yli viisi kentällistä pelaajia.

– Aika poikkeuksellista se on, ei minulla ainakaan ole ennen ollut. Se toimi todella hyvin. Pelaajat olivat kopissa joukkueen jäseniä, kaikki ovat tuttuja toisilleen. Marginaalit pelaajien välillä olivat tosi pienet. Ei olisi pystynyt sanomaan sitä, ketkä olivat ylimääräisiä pelaajia ja ketkä varapelaajia.

Jalonen muistutti, että Suomi pystyi kehittämään peliä turnauksen aikana. Leijonilla oli hyvä sapluuna ja pelitapa.

– Meillä on ollut tapana, että tiimi katsoo pelin ottelun jälkeen kimpassa, useimmiten samana iltana tai seuraavana aamuna. Saadaan annettua hyvä palaute. Homma on hanskassa ja tiedetään, missä mennään, olemukseltaan tyytyväiseltä vaikuttanut Jalonen kertoi.

– Se vaatii työmäärää ja vähemmän unta. Tulokset puhuvat puolestaan.

Finaali oli Suomen paras peli turnauksessa, eivätkä mestarit antaneet loppuottelussa vastassa olleelle venäläisjoukkueelle juurikaan palaa.

– Olisiko heillä ollut kolme maalipaikkaa koko pelissä, mikä on täysin poikkeuksellista. Siinä oli taustalla ehkä uskonpuute tai joku. Tuntui hyvältä, kun heidän päävalmentaja tuli koppiin ja halasi meidän jäsenet.

– Sitähän me halutaan, ettei meitä vastaan ole helppoa pelata. Se on ollut vahva tavaramerkki, Jalonen naurahti.