Ilveksen hyökkääjätähden sensaatioalku kantoi tunteikkaaseen Tappara-peliinkin: ”Nyt on klikannut – mutta paljon on omalta osalta parannettavaa”

TAMPERE. Miska Miettinen – teksti, Velimatti Lehmusvuori – kuvat.

Tappara-kuuluttaja Petri Kääriäisen legendaarinen ääni, lähestyvä viikonloppu, 5 733 katsojaa, Tampereen derby – viimeinen Hakametsässä Tapparan isännöimänä, ja tunnelma näiden kaikkien seikkojen seurauksena ääriään myöten katossa.

Paljoa paremmin asiat eivät enää voisi olla. Liiga on palannut katsojillekin.

Ilves-leirissä asiat ovat erityisen hyvin. Kirvesrintainen lauma kaatuu kauden ensimmäisessä Mansen paikallisessa 3-2. Tupsukorvat avaavat sesongin siis kahdella peräkkäisellä voitolla samoin lukemin, kun avauspelissä oli aiemmin jäänyt jalkoihin kova TPS.

– Kyllä maistuu, saatiin tärkeät kolme pistettä kummastakin ottelusta. Kausi on kivempi aloittaa kahdella voitolla kuin toisinpäin, kahdessa ensimmäisessä pelissä tehot 0+4 latonut Joni Ikonen hymähtää.

Torstaina ne kuuluisat nallekarkit eivät mene ihan tasan ainakaan molarien perustilastoja tuijottamalla. Marek Langhamer joutuu venymään Ilveksen maalilla 37 torjuntaan, kun Christian Heljangolle kirjataan Tapparan tolppien välissä vain 10 koppia.

– Alivoima ja maalivahtipeli pitivät meitä niin sanotusti hengissä. Ei tämä ollut meiltä vahvin peli, mutta tehtiin tarvittavat maalit, Ikonen näkee.

Lentävä lähtö

Ilves joutuu tappamaan päätöserässä peräti kolme kakkosta vain 11 minuutin sisään, mutta niistä se selviää. Pian perään Charles Bertrand kuitenkin tasoittaa, mutta vain pari minuuttia ennen loppua uusi tupsukorva Nicholas Baptiste kiskaisee 2-3-voittomaalin.

“Vierasjoukkueen” fanilauma repeää täysin.

– Onhan tämä erilaista, kun tupa on täynnä ja vielä paikallispeli. Kyllä se sytyttää ja tuo ainakin vähän ekstraa, HPK-hyökkääjä Juuso Ikosen veli maalailee.

– Pinnat on pinnoja, mutta Tapparan voittaminen tuntuu ekstrahyvältä.

Pinnoja on kertynyt Ikosellekin neljän syöttöpisteen verran vain kahdessa matsissa. SHL:ssäkin pari kautta sitten pyörähtäneen pelaajan yhden kauden runkosarjan piste-ennätys on KalPan ajoilta kaudelta 2017-18 mallia 4+10=14.

– Noo, nyt on klikannut sillä lailla joo. Mutta paljon on omalta osalta parannettavaa. Tietysti on alkanut hyvin.

– Treeneistähän se varmasti lähtee. Kesä oli hyvä, alkukausi on ollut hyvä. Auttaahan se itseluottamukseenkin.

Kauden 2019-20 kokonaan missannut Ikonen on liitänyt kahdessa pelissä muutenkin – omista vaatimattomista kommenteista huolimatta – siihen malliin ainakin sivustaseuraajan silmiin, että onkohan hän koskaan aloittanut yhtäkään kautta samalla ryminällä?

– En pariin vuoteen ole edes aloittanut kautta ihan alusta, joten varmaan vastaus on, että en. Vuosia pitää mennä taaksepäin, mutta en ainakaan liigatasolla.

Vuonna 1999 syntynyt sentteri kokee, että parempaa on tehojen takomisesta huolimatta luvassa.

– Kyllä minä tähtään siihen, että pystyy pelaa paremminkin. Aika näyttää.

Viime kaudella vain 28 ottelussa luutinut Ikonen vaikuttaa kaikkinensa rauhalliselta, jalat maassa -persoonalta siitäkin huolimatta, että uusi kausi on saanut erinomaisen alun niin henkilökohtaisessa valossa kuin joukkuetasollakin.

– Parin viime kauden aikana oon oppinut, että päivä kerrallaan mennään liikaa miettimättä tulevaisuutta. Haluan, että joukkue pärjää ja haluan olla iso osa menestystä.

Ikosten kiekkosuku on nimekäs, sillä Jonin, 22, veli Juuso, 26, pelaa HPK:ssa. Poikien isä Juha Ikonen, 51, on MM-hopeamitalisti vuodelta 1998.

– Kyllä mä broidiin jonkun verran oon yhteyksissä, mutta en ihan päivittäin. Ei me pidetä kauden mittaista hiljaiseloa, Ilveksen Ikonen sanoo.

Hiljaiseloa eivät pidä fanitkaan. Ilveksen fanilauma Osasto 41 huutaa Santeri Virtasen jäälle pelin tauottua. Pelaaja oli aiemmin kaudella enemmän kuin innoissaan yleisön paluusta lehtereille.

– Ihan huikeeta! Siellä on meidän Osasto 41 -jätkillä paidat pois ja ihmiset nauttii. Emmä tiedä, vähän jopa herkistyy! Virtanen hehkutti aiemmin C Moren eräässä haastattelussa.

Tunteiden kausi on alkanut. Toivottavasti sitä ei viedä pois – meiltä keltään.