Liiga-viikon topit ja flopit: ovatko Jokerit ja HIFK putoamisvaarassa?

Kauden toisella Liiga-viikolla pelattiin vain yksi ottelukierros, mutta voimasuhteet ovat alkaneet jo hahmottua. Tässä artikkelissa nostamme esiin viikon topit ja flopit.

Topit

1. Pelicans on aloittanut kauden historiallisen kovassa vireessä voittamalla kolme ensimmäistä otteluaan. Onnistujia joukkueesta löytyy runsaasti, mutta erityismaininnan ansaitsee nelosketju, joka voi hyvinkin olla koko sarjan paras. Christoffer Forsberg, Anton Kettunen ja Eelis Teutari taistelevat jokaisen puolustustilanteen loppuun asti, niin kuin pelaisivat mestaruudesta. Kiekkoja syödään, iskuja ei pelätä ja pelitilanteet hoidetaan järjellä. Maalipaikkojakin kolmikko on onnistunut luomaan kiitettävästi. Kuinka kauan tällainen lento voi kestää, ja kuinka kauan kestävät kolmikon kropat?

2. Lukas Svejkovskyn viime kausi oli vaikea. Pehmeäkätinen hyökkääjä näytti, että taitoa kyllä riittää, mutta puolustusvoittoisessa Liigassa hänellä ei ollut kykyä löytää tietään maalipaikoille. Tällä kaudella ongelmaa ei ole ollut. Huipputaitava Svejkovsky on ensimmäiseen kolmeen otteluun nakuttanut Kiekko-Espoolle tehot 4+2. Tuomitsin hänen hankintansa viime kaudella. Vihkoon meni sekin tuomio.

3. Ensimmäisillä kierroksilla JYPin peli on näyttänyt, että aliarvioin joukkueen mestaruusmahdollisuudet pahemman kerran. Etenkin joukkueen maalivahtipeli on vakuuttanut. Oskari Setänen on pelannut kaksi ottelua ja pysäyttänyt kiekot 93,8 prosentin varmuudella. Liigan mediatilaisuudessa päävalmentaja Petri Matikainen antoi minulle ystävällisesti huutia, kun menin kutsumaan maalivahtipeliä JYPin suurimmaksi heikkoudeksi. Konkarivalmentaja selvästi tiesi, mistä puhui. Jos myös Oskari Salminen on parantanut tähän malliin peliään kesän aikana, on JYP suurin mestarisuosikki Tapparan ohella.

Oskari Setänen on avannut kauden kahdella voitolla. Kuva: All Over Press

Flopit

1. Viime kevään finalisti KooKoo heikentyi merkittävästi kesän aikana. Kiekko-Espoota ja TPS:ää vastaan kouvolalaiset esiintyivät niin heikosti, että arvelin Jouko Myrrän vetävän vielä rankkoja kauteen valmistavia treenejä ja pelaajien reisien olevan solmussa. CHL ja harvaan pelattavat Liiga-pelit tämän ainakin periaatteessa mahdollistaisivat. Oli syy mikä tahansa, KooKoon peli on totaalisen sekaisin ja kouvolalaisryhmä on ollut alkukauden selvästi heikoin joukkue.

2. Jokereiden maalivahtipeli ja heikko pakisto on haukuttu lyttyyn jo tuhanteen otteeseen ensimmäisten viikkojen aikana. Risuja ansaitsee myös narripaitojen hyökkäys. Hurjasta taitomäärästä huolimatta joukkueella on valtavia vaikeuksia luoda edes maalipaikkoja viidellä viittä vastaan. Keskialueen ylitys on hidasta, eikä hyökkäysalueella ole merkkiäkään luovuudesta. Puolustustyöskentelyynkään hyökkääjistä ei ole ollut apua. Kolmen pelatun ottelun jälkeen Antti Kalaputaan tehotilasto on kuusi pykälää pakkasella, Alexander Forslundin viisi ja Teemu Turusen niin ikään viisi.

3. Ainoastaan Jokereiden heikot otteet ovat säästäneet HIFK:n suuremmalta julkiselta muilutukselta, kun mediaan ei kerralla mahdu kahta helsinkiläistä alisuorittajaa. Tällä kaudella HIFK:lla piti olla Olli Jokisen näköinen joukkue. Hyökkäykseen on hankittu kieltämättä nopeutta ja ilkeyttä, mutta yleisellä tasolla rosteri ei ole tehnyt minuun missään vaiheessa vaikutusta. Viisikkopelissäkään ei ole kehumista. Alkukaudesta HIFK on luonut neljänneksi vähiten maaliodottamaa koko sarjassa. Maalipaikkoja HIFK on taas vastustajilleen antanut neljänneksi eniten. Karu totuus on, että jos sama meno jatkuu, on mahdollista, että sekä Jokerit että HIFK taistelevat keväällä tosissaan A-sarjassa säilymisestä. Lohdullinen totuus on, että runkosarja on vasta alkutekijöissään ja kurssin kääntämiseen on ruhtinaallisesti aikaa.