Lukon Kalle Sahlstedt: tällaista Liiga-seuran urheilujohtajan työ todellisuudessa on

Monelle kiekkofanille työ jääkiekkoseuran GM:änä tai urheilujohtajana näyttäytyy unelma-ammattina: pelaajien skouttaamista, sopimusten laatimista ja vaihtokauppoja. Todellisuudessa työt jääkiekon huipulla eivät ole välttämättä niin jännittäviä ja hohdokkaita kuin ulospäin näyttää.

SuomiKiekko haastatteli Lukon urheilujohtajaa Kalle Sahlstedtia koskien hänen työtään. Lähes kymmenvuotisen pestinsä aikana hän on johdattanut Lukon kertaalleen Suomen mestaruuteen ja onnistunut hankkimaan korkean profiilin ulkomaalaisvahvistuksia vuodesta toiseen.

Näkyvien onnistumisten lisäksi Sahlstedt tekee työssään paljon asioita, jotka eivät välttämättä suurelle yleisölle välity.

– Urheilujohtajan työ on Suomessa aika tuore ammatti, ja sen takia työnkuvat ja tehtävät ovat erilaisia eri organisaatioissa. Joissain organisaatioissa työnkuva on kapeampi ja pääasia saattaa olla tulevan kauden joukkueen rakentaminen, käsillä olevan kauden seuraaminen ja sen miettiminen, pitäisikö vielä tehdä vaihdoksia tai etsiä vahvistavia pelaajia. On myös joukkueita, joissa urheilujohtajalle kuuluu paljon muutakin työtä, Sahlstedt kertoo.

Lukko kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan. Sahlstedt tekee töitä myös junioripuolen kanssa ja vastaa koko organisaation urheilulinjasta. Tavoitteena on, että jo juniorijoukkueissa on punainen lanka, jota seurataan aina Liigaan asti.

Kun Sahlstedt aloitti Lukon urheilujohtajana kaudella 2017-18 ja samalla seuran junioripuoleen tehtiin isoja panostuksia: palkattiin päätoimisia valmentajia ja nostettiin harjoitusmääriä.

– Tänä päivänä, kun katsoo meidän juniorijoukkueita, niin he ovat urheilijoita ja hyväkuntoista sakkia. Se luo perustan sille, millaista jääkiekkoa me haluamme pelata, Sahlstedt sanoo.

Millaista Lukon pelaama jääkiekko sitten on?

– Kiekonhallintaan me pelimme perustamme, mutta viime vuosina peli on nopeutunut aika paljon. Siinä pitää pysyä mukana. Enää vahva kiekonhallinta ei tee autuaaksi. Pitää olla myös nopea joukkue ja nopea kääntämään tilanteita. Nopea, kiekkokontrollijoukkue me pyrimme olemaan eri ikäluokissa ja Liigassa.

Lukon panostukset junioripuoleen ovat kantaneet myös hedelmää. Nykyisestä Liiga-joukkueen 25 pelaajasta 11 on Sahlstedtin mukaan käynyt läpi Lukon junioriputken.

Vuosi 2025 oli erityisen hieno raumalaisessa jääkiekossa. Lukko voitti samana keväänä Liigan ja B-nuorten runkosarjat sekä A-nuorten SM-kultaa.

Mestaruutta Lukko juhli keväällä 2021. Kuva: All Over Press

Urheilujohtajan työ ei ole kaikkia varten

Sahlstedtin työnkuva on moninainen ja viikot pitkiä.

– Työni on ihmisten kanssa olemista, harjoitusten ja pelien seuraamista, videoiden katselua sekä agenttien ja kollegoiden kanssa keskustelua, Sahlstedt sanoo.

– Työ on sellainen, että joudut – tai saat – olla aina töissä. Sunnuntai on yleensä vähän helpompi päivä, kun silloin ei käytännössä koskaan ole pelejä Liigassa. Se on yleensä kauden aikana viikonpäivistä se, kun saa pikkuisen ottaa happea. Toki silloin, kun on joku tilanne päällä tai neuvottelut kesken, niin niitä hoidetaan myös sunnuntaisin. Tietyllä tapaa tässä työssä olevat henkilöt ovat aika vahvasti naimisissa työnsä kanssa.

Runsaiden työtuntien lisäksi urheilujohtajan työ kysyy paljon myös mentaaliselta puolelta.

– Paksua nahkaa duuni vaatii, paineensietokykyä, pitkäjänteisyyttä ja uskoa siihen, mitä tekee.

Miten isot kalat houkutellaan Raumalle?

Viime vuosien raumalaisten yksi isoimmista nimistä oli puolustaja Éric Gélinas. Hurjasta laukauksestaan tunnettu pakki oli aiemmalla urallaan pelannut 189 NHL-ottelua ja viettänyt monia vuosia Sveitsin ja Ruotsin pääsarjoissa.

Miten ihmeessä Gélinas’n kaltainen nimi saatiin houkuteltua Raumalle?

– Varmasti Gélinas silloin katsoi pääasiassa Ruotsia ja Sveitsiä, mutta hänelle ei löytynyt sopivaa paikkaa. Sain vihiä siitä, niin menin äkkiä sen profiilin pakin kimppuun. Ajoitus osui kohdalleen, että hän oli saatavilla, ja siinä oli vähän tuuriakin, ettei hän päässyt sveitsiläisen tai ruotsalaisen joukkueen kanssa sopimukseen, Sahlstedt sanoo vaatimattomasti.

Gélinas pelasi Lukossa vajaat kaksi kautta. Niiden aikana puolustaja iski 78 otteluun 16 maalia ja 41 tehopistettä.

Toinen mielenkiintoinen Raumalle naarattu nimi on laitahyökkääjä Alex Beaucage.

– Beaucage oli meiltä ihan hieno löytö. ECHL:ssä hän teki kovaa jälkeä, mutta AHL:ssä oli alakentissä sen, mitä pääsi pelaamaan. Häntä seurasimme pidemmän aikaa ja päätimme lähteä yrittämään häntä, kun uskoimme, että hän pystyy olemaan tosi hyvä pelaaja tässä sarjassa, Sahlstedt kertoo.

– Väittäisin, että siinä vaiheessa, kun hän meille tuli, niin hänelle ei ollut kovin paljoa kysyntää. Siinä kohtaa, kun katsoo hänen tilastojaan, niin hän oli ollut hyvä ECHL:ssä, mutta AHL-tilastot olivat heikot, kun ei hän siellä tehnyt maaleja eikä pisteitä.

AHL:ssä Beaucagen maine olikin, että hänellä on kova laukaus, mutta ei paljoa muuta. Lukossa laiturin potentiaali nähtiin paremmin.

– Meillä oli koko ajan näkemys, että jos tämä kaveri saa luottoa, ison peliajan ja pääsee ylivoimalle, niin hän on todella hyvä.

Ensimmäisen kauden perusteella Lukon ja Sahlstedtin näkemys oli oikea. Beaucage nakutti 55 runkosarjaotteluun 24 maalia ja 44 tehopistettä.

Kalle Sahlstedtin haastattelu julkaistaan kolmessa osassa ennen Liigan superkauden alkua. Tämä on haastattelusarjan ensimmäinen osa. Seuraavan osan aiheena ovat muiden Liiga-joukkueiden pelaajavärväykset.