Maajoukkuepaidan kantaminen ei ole rangaistus. Oman maan edustaminen ei ole yhdellekään urheilijalle missään lajissa höntsäämistä.

Tai ainakaan tämän jutun kirjoittaja ei ole kuullut tai nähnyt kertaakaan missään haastattelussa, että vaikkapa jääkiekon Euro Hockey Tourilla pelaaminen herättäisi millään tavalla vastenmielisiä ajatuksia.

Se on toki totta, että maajoukkueisiin valitut eivät pääse huilaamaan maajoukkuetauolla, mutta on hyvin vaikea uskoa sitä, että tämä inhimillinen seikka – pienempi lepoaika maajoukkueen ulkopuolelle jääneisiin – tekisi maajoukkueen edustamisesta jotenkin vastenmielistä.

Kun jääkiekkoliigan pistepörssin kärki Anrei Hakulinen loukkaantui torstaina Leijonien Karjala-turnauksen Sveitsi-pelissä, täyttyi Twitter uskomattomista kommenteista.

EHT on kuulemma turhanpäiväinen tai tyhjänpäiväinen höntsä. Joku oli laskenut, että Lukon Hakulisen viikkoja ottava loukkaantuminen saattoi viedä pistepörssin voiton.

Niin varmaan saattoikin, mutta mitä arvelette, kumpaa urheilussa ihan oikeasti arvostetaan enemmän, nousua maajoukkueeseen vai pistepörssin voittoa? Jos pistepörssin voitto on ykkösjuttu, ei perushyvillä pakeilla tai maalivahdeilla tee lajissa sitten tuon taivaallistakaan.

Maajoukkueeseen nousu tarkoittaa sitä, että pelaaja on kiinnittänyt leijonajohdon huomion. Leijonien, joka on miesten ykkösporukka maajoukkuekiekossa.

Missä pelaajat saisivat näyttöpaikkansa, tai miten Leijonat toteuttaisivat matkaansa kohti joka keväisiä MM-kisoja, jos turhanpäiväisiä EHT-turnauksia ei pelattaisi? Jonkin sortin treenipelejä on joka tapauksessa pelattava.

Neljä päivää ja kolme ottelua käsittävä yksittäinen EHT-turnaus palvelee hyvin todennäköisesti yksittäistä pelaajaa, hyökkäysketjua tai pakkiparia paremmin kuin vaikka yksittäinen matsi, kun kokeiluaikaa on enemmän kuin 60 peliminuutin verran.

Sama argumentti koskee valmennusta, joka voi tehdä erilaisia johtopäätöksiä läpi turnausviikon – ei yhden ottelun otanalla, ei samaa vastustajaa vastaan pelatun kahden ottelun otannalla.

Euro Hockey Tourin turnaukset ovat iso syy sille, miksi Leijonat on noussut päävalmentaja Jukka Jalosen johdolla maailman ykkösmaaksi. Matka kohti MM-kisoja alkoi pelien osalta nyt ottelussa, joka oli ensimmäinen askel kohti kullan puolustamista – ei höntsä.

Näyttää siltä, että suomalaisvalmennus on osannut hyödyntää EHT-matsit erinomaisesti. On erittäin todennäköisesti niin, että seuraavassa EHT-turnauksessa Suomi pelaa täysin erilaisella nipulla antaen tärkeitä näyttöpaikkoja.

Jutun kirjoittajan jakeluun ei tahdo mennä millään se ajatus, että EHT-kiertue olisi muka turhaa höntsää. Se on totta, että EHT on ehkä kulahtanut vuosien saatossa formaattina, mutta eivät pelit MM-kisamatkaa tai pelaajien etenemistä uralla miettiessä ole turhaa höntsää.

Miten muuten on. Olisikohan loukkaantuminen ollut huutelijoiden mielestä ehkä hyväksyttävämpää, jos se olisi sattunut kuvitellusti maajoukkueleirin päätteeksi pelatussa huhtikuisessa Karjala-turnauksessa MM-kisojen alla?