Näkökulma: Anton Lundellin maajoukkuedebyytti todisti huikeita juttuja – mutta onko Leijonat kriisissä?

HIFK:ta edustavan Anton Lundellin maajoukkuedebyytti osoitti monta asiaa todeksi – tai sanotaan vaikka, että vahvisti monia oletuksia – sekä pelaajasta että Suomen jääkiekkomaajoukkueesta.

Vaikka sentteri jäi ensiensiintymisessä pisteittä, herätti hän kenttänsä johdolla Suomen torstain Venäjä-peliin mukaan toisen erän alusta alkaen tappiotilanteessa. Tämä viittaa puolestaan siihen, että Lundell pärjää miesten peleissä heittämällä, ja että hänellä on mieletön taito saada paremmaksi niin joukkue kuin joukkuekaverit.

Toisaalta, mitä viimeiseksi mainituista pitäisi päätellä? Onko kolme peliä putkeen hävinnyt Suomi kriisissä, kun debytanttipelaaja tulee ja ottaa ohjat käsiin kokeneemmilta kehäketuilta? Vaivaako muita pelaajia joku? Onko taso alhaalla?

Vastaus kaikkiin on helppo ”ei”. Lundellin torstain debyytti näytti sen, että Florida Panthersin viime syksyn ykköskierroksen 12. varaus on ainutlaatuinen tapaus suomalaisessa kiekossa.

Mitä kaikkea se debyytti sitten pitikään sisällään?

Lundellin esitys oli kokonaisvaltaisesti niin vahva, ettei edes Leijonien heikohko joukkuepanos onnistunut sumentamaan HIFK-sentterin väkevää iltaa.

Toki Venäjän 2-0-maalissa Lundell oli kentällä, ja osumaa edelsi Suomen viisikon kommunikaatio-ongelma, mutta se olikin alle 20- ja alle 18-vuotiaiden maailmanmestari ainoa epäkohta.

Lundell haki kiekkoa Suomen pakeilta toistuvasti ja ensiluokkaisesti tarjoten mahdollisuuksia syöttäjille – puolustajille – ja itselleen. Tämä puolestaan oli mainiota hyökkäysten lähtöjen edistämistä. Lundell oli pelin ytimessä niin alhaalla kuin ylhäällä, hyökkäämisessä ja puolustamisessa.

185-senttinen ja 86-kiloinen sentteri teki itsensä siis pelattavaksi, sekä otti ennakkoluulottomasti kaksinkamppailuvoittoja sekä iskuja.

Jos nyt on mainittu yksilötason onnistumisia, niin joukkuetasolla Lundell herätti laituriensa Jere Innalan ja Niko Ojamäen kanssa koko Suomen. Leijonat pääsi pelin päälle sentterin ja laiturien toisen erän alun oikeilla pienillä, mutta merkittävillä peliliikkeillä.

Paljon hyvää.

Suurimpia ilonaiheita oli siis kaksi. Lundell todisti pystyvänsä pelaamaan omilla vahvuuksilla myös absoluuttisella eurooppalaisella huipulla, ja lisäksi pelaaja näytti ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa intonsa ja iloisuutensa debyytistä, vaikka nokkaan tuli.

Muistellaanpa vielä hetki sitä, minkälainen johtaja Lundell oli vuodenvaihteessa nuorten MM-kisoissa… Kaikkihan muistavat sen ilmeen, olemuksen, pelillisen tekemisen.

Niinpä!

Siinä on suomalaisella kiekolla käsissä aito ja vielä hiomaton, mutta hioutuessaan huikean arvokas ja monivaltainen timantti.

LUE TORSTAIN EHT-PELISTÄ MYÖS:
Anton Lundell ei peitellyt intoaan – tärkeään merkkipaaluun tarrautuminen sujui hyvin: ”Mukava saada se alta pois”

Venäläispelaajan yllättävä tempaus vei Suomelta maalin ja ehkä jopa tasapelin – liigatykki ihmeissään: ”Ajattelin, että se hyväksytään”

Anton Lundellin vahvan ketjun tekeminen ei kääntänyt Ruotsin turnauksen avauspeliä Suomelle – venäläisvekkulin erikoinen neronleimaus latisti lopullisesti