Pelicans – kausiennakko 2020-21: Taas roiskuu isosti, mutta ei kaukalossa - potentiaaliset paluumuuttajat eivät pelasta Pelicansia syväkyykystä

SuomiKiekko käy läpi ennen liigakauden alkua päivittäin yhden joukkueen siten, että runkosarjan voittajaksi arvioitu joukkue-ennakko julkaistaan viimeisenä. Tässä ennakossa esille nousee siis runkosarjassa arvioidemme mukaan 11. jäävä Lahden Pelicans.

Mihin vie Pelicansin tie?

Lahtelaisen kiekkopolun läpikäynyt uusi päävalmentaja Tommi Niemelä on luotsi, jolla piisaa argumenttejä läjäpäin. Hyvä yhtälö: Menneisyyden takia pelaajien silmissä taatusti uskottava käskyttäjä, joka todennäköisesti osaa ratkoa ongelmia. Alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruus ei tullut pari vuotta sitten sattumalta.

Niemelän ajatuksista tulee mieleen, että Lahdessa on käsillä joko täydellinen floppi tai huikea rimanylitys. Me rankkasimme Pelicansin eri laskentojen jälkeen sijalle 11, joka olisi Lahdessa floppi. Vielä pari kautta sitten joukkue ylsi runkosarjassa kolmanneksi, mutta mennyt kausi oli täydellinen farssi.

Sen takia Niemelällä on kova työ palauttaa Pelicansiin jonkinlainen menestyvä pelitapa ja jonkin sortin identiteetti. Nämä ovat jääneet talousvaikeuksien ja Pasi Nurmisen älyttömien sekoiluiden varjoon – jos näitä nyt ylipäätään joukkueessa on. Viime kaudella ei ollut.

Viisi väitettä

1. väite – Pelicansin maalivahtiosasto on Liigan parhaimpia triolla Patrik Bartosak – Atte Tolvanen – Jasper Patrikainen. Leveyttä riittää, mutta toisaalta eivätpä maalivahdit esimerkiksi pelien ratkaisemiseen hyökkäyspäässä pysty. Itse asiassa nuorten maailmanmestari Patrikaisen ulosjääminen Pelicansista olisi iso vääryys. Muualla hän voisi olla heittämällä jopa ykkösvahti.

2. väite – Lahden paluumuuttajat joko onnistuvat, tai floppaavat täysin, mutta eivät ole harmaata massaa – eli tässä on kyseessä vähän sama arvio koko Pelicansin kaudesta puhuttaessa. Iikka Kangasniemi voi olla parhaimmillaan maaginen taikuri ja huonoimmillaan kuvasta totaalisesti häviävä turisti. Miika Roine ja Joonas Jalvanti ovat Liigan tasolle isoja nimiä, mutta koviin odotuksiin vastaaminen on kovan työn takana.

3. väite – Pelicansin räiskymiset eivät jää kesään, eli kautta leimaavat talousvaikeuksien ja Nurmisen uskomattomien taksisekoiluiden jälkeen muut vastaavat epäkohdat. Lahdesta on kajahtanut vuosien saatossa sellaista settiä joukkotappeluista luotsin totaalisen sekoamiseen vaihtoaitiossa, että kaikki on kyllä mahdollista nytkin.

4. väite – Eniten lahtelaisille tulee olemaan ensi kaudella iloa lopulta seuran junioreista, jotka ovat takoneet U20 SM-sarjassa kovaa jälkeä Aatu ja Juuso Jämsenin, Alexander Forslundin, Tomi Purmolan ja kumppanien johdolla. Alussa esille nostettiin joko rimanylitys tai floppi, ja liigaseuran tilaa pohtiessa ajatukset kääntyvät enemmän ja enemmän floppiin.

5. väite – Pelicans menettää taas ison osan avainpelaajistaan, kun pudotuspelijuna alkaa karkaamaan. Pari näistä ottaa Lahdessa surkealla kaudella henkilökohtaisesti ison stepin, mutta muuten liigaporukan sesongista jäävät mieleen peruslahtelaiset sekoilut. Esille nousevia nimiä voivat olla Kangasniemi, Jesse Ylönen tai viimeisen askeleen huipulle ottava Hannes Björninen.

Mielenkiintoisimmat hankinnat

Patrik Bartosak – Tsekin maajoukkuemiehessä on saumat olla jopa koko Liigan paras veskari. Olympiakävijän harteille ladataan isoja odotuksia, kun Pelicansin nippu ei muuten ole lähellekään sarjan leveimpiä.

Niclas Almari – Pittsburgh Penguinsin organisaatiosta tullut Suomen mestari on se palanen, mitä Pelicansin heikko pakisto tarvitsi. Sekin on lahtelaisille luojan lykky, että Almarin sopimus kestää koko kauden – tämä ei toki tarkoita sitä, että pakki viettäisi koko sesongin mastokaupungissa.

Julius Bergman – Kysymysmerkki, johon pitäisi päteä vähän samat sanat kuin Almariin. Odotuksia on kapeassa miehistössä. Huhujen mukaan Bergmanin lämäri on jäätävä pommi.

Rudolf Cerveny – Tsekkihyökkääjä on takonut urallaan kaikkea mahdollista noin paristakymmenestä pinnasta 40:een runkosarjoissa, jotka ovat menneet aiemmin pääasiassa pelaajan kotimaassa. 31-vuotiaan hyökkääjän pitäisi olla Pelicansin kärkinimi hyökkäyksessä.

Iikka Kangasniemi – Viimeksi taikuri kävi melkoisen vuoristoradan Lahdessa. Parhaimmillaan Kangasniemi tekee mitä haluaa käsiensä johdolla, mutta huonoimmillaan pienikokoinen peluri jää totaalisen varjoon, eikä annettavaa ole. Tällaisista asetelmista Kangasniemi lähti viimeksi pois, joten nälkää luulisi piisaavan.

Jesse Ylönen – Nuorten maailmanmestari on ollut Lahti-aikoina Pelicansin ykkösnimiä pelistä toiseen, vaikka joukkue kyntäisi. Jos Ylönen nyt ei aina näy, niin ei hän kyllä selvästi floppaakkaan. Yksi lupaavimmista vuonna 1999 syntyneistä suomalaisista hyökkääjistä.

Näin runkosarjassa käy

Joukkueen ympärillä on turhan vähän hyviä asioita: Niemelä, uudet kasvot, U20 SM-sarjan nuorten vire. Laulu on tavallaan sama kuin monena vuonna aiemminkin: Olisi aihioita ja tontteja pärjätä, mutta kun ei riitä, niin ei riitä. Niemelä tuskin saa piiskattua Pelicansia nolon viime kauden jälkeen jatkoon, kun pelaamisen punainen lanka katosi viime talvena ties minne.

Runkosarjan 11. sija.