RAUMA. Äänekosken kiekkotimantti Tarmo Reunasesta, 21, riittäisi tarinaa kirjoitettavaksi vaikka millä mitalla.
NY Rangersin kesän 2016 neloskierroksen varauksen elämä mullistui kesällä, kun seura teki tulokassopimuksen pakin kanssa. Oli lähellä, ettei puolustaja olisi marssinut samantien NHL:ään.
– Olin siellä loppuun asti kämppiä. Jäi tosi hyvä fiilis tietenkin. Huomasin, että pärjään siellä jo nyt. Ei se pelipaikka kauas jäänyt, pakki sanailee SuomiKiekolle perjantain Jukurit-pelin tauottua.
– Vuoden päästä on helpompi mennä uudestaan, kun tietää, mihin menee.
Vaikka pelaajan arki menee ainakin vielä kauden verran Lukon tahtiin, on yhteydenpito NHL-joukkueen kanssa tiivistä. Rangers palkkasi Tuomo Ruudun eurooppalaisten pelaajien kehitysvalmentajaksi täksi kaudeksi.
– Hänen kanssaan tulee soiteltua ja viestiteltyä tosi paljon. Hän on ihan huipputyyppi siihen. Hän oli melkein koko kämpin siellä ja tietenkin auttoi niin paljon kuin pystyi.
– Hänen kanssaan tulee soiteltua ja viestiteltyä tosi paljon. Hän on ihan huipputyyppi siihen.
Aika rapakon takana oli kuulemma täynnä yllätyksiä. Reunasen visiitin Pohjois-Amerikkaan voisi kuvitella olleen jo pelkästään sen vuoksi erityinen, ettei hän ole aiemmin pelannut kiekkoa missään muualla kuin turkulais- tai raumalaisjoukkueissa paria SaPKo-peliä huomioimatta.
– Tosi paljon oli ”oho”-hetkiä. Peli on niin erilaista. Pääsin pelaamaan junnuturnauksessa ennen kämppiä ja sitten kaksi änäritason peliä. On se ihan eri peli kuin mitä Suomessa pelataan.
Lähtökohdat Pohjois-Amerikan reissuun ja liigakauteen olivat otolliset.
– Kesä meni hyvin treenatessa. Sain olla terveenä ja fysiikka meni eteenpäin. Hyvältä on tuntunut. En ole ihan tyytyväinen, yleispelaaminen on viime kaudesta mennyt eteenpäin.
Hyökkäysorientoitunut pakki
Reunasen sanojen mukaan hänen täytyy muokata omaa pelaamistaan paljon taalajäitä mietittäessä.
– Mies ei ole valmis, paljon on kehitettävää. Mutta kuten sanoin, oli sellainen fiilis, että siellä pärjäsi nyt jo. Parhaat pelaajat oppivat nopeasti, eri ikäkausimaajoukkueissa aina aikuisiin asti pelannut NHL-lupaus järkeilee.
Perjantaina Jukureita vastaan kolmosparissa Miska Kukkosen rinnalla luutinut Reunanen on pelannut tällä kaudella Liigassa 10 ottelua tehoin 0+2=2 (+2). Liigasta kokemusta Reunasella on kaikkiaan 103 runkosarjapelistä pistein 6+25=31, lisäksi pakki on pelannut kuusi pudotuspeliottelua tehoin 1+4=5.
– Varmaan kaikki pitävät ja minä itse erityisesti pidän itseäni hyökkäysorientoituneena pakkina, niin sitten pitäisi välillä tehdä tulosta. Tietenkin paikkoja tulee ja pääsen paikoille. Jos paikkoja ei tulisi, niin sitten pitäisi olla huolissaan, Reunanen näkee.
Lukonkin tulisi petrata, vaikka joukkue lähellä Liigan terävintä kärkeä keikkuukin.
– Kausi on alussa, jokainen peli on oppimisprosessi. Hyvä, että tässä kohtaa kautta on parannettavaa.
– Kausi on alussa, jokainen peli on oppimisprosessi. Hyvä, että tässä kohtaa kautta on parannettavaa.
– Ajoittain, kun noudatamme pelisuunnitelmaa, pelaamme hyvin. Totta kai on tärkeää kauden alusta saada kerättyä pisteitä. Esimerkiksi jatkoaika- tai rankkarivoitot ovat tosi tärkeitä. Olemme hyvällä tiellä, mutta tosi paljon on petrattavaa.
Säbäjätkä, maalivahti…
Mitä muuta tarinaa Reunasesta sitten voisi kertoa? Esimerkiksi sen, että pelaajasta tuli helmikuussa Lukon historian eniten pisteitä tehnyt alle 21-vuotias puolustaja yhden sesongin aikana. Reunanen teki viime kaudella runkosarjassa tehot 6+19=25.
Lisäksi Reunanen oli aikoinaan ala-asteella golfin eräässä valtakunnallisessa mestaruusturnauksessa toinen. Kisan ykkössijan kuittasi nimiinsä Sami Välimäki, kolmas oli Oliver Lindell. Molemmat ovat nyt lajin suurlupauksia.
Reunasella on muutakin mielenkiintoista kerrottavaa menneisyydestään. Olemuksesta voisi päätellä sen, että kyseessä on sosiaalinen ja avoin tapaus.
– Varmaan 8-vuotiaana lopetin jääkiekon ja salibandy oli ehdoton ykköslaji. Meillä oli hyvä jengi SB Naantalissa, olin henkeen ja vereen säbäjätkä. Pelasin fudista samalla. Lätkä jäi kolmanneksi yhdessä kohtaa ja se loppui hetkeksi. Sitten kävi niin, että aloitin lätkän uudestaan, mutta maalivahtina. Olin TPS:n junnuissa puolitoista vuotta maalivahti, Reunanen selittää Lukon kotihallin kaukalon vieressä.
– Sitten tein paluun puolustajaksi. Eiköhän tämä nyt ole se oma pelipaikka, pakki virnistää.
– Sitten tein paluun puolustajaksi. Eiköhän tämä nyt ole se oma pelipaikka.
Reunasen perhe on todellinen urheiluperhe.
– Isä on nyrkkeillyt junnuissa Suomen huipulla ja ollut EM-karsinnoissa.
Nyt ei voi olla kysymättä. Onko isältä tullut vinkkejä maalineduskahakoihin tai vastaaviin?
– Noo… Ei sellainen ehkä kuulu pelaajatyyppiini. On sieltä jotain tullut. Se on ihan eri asia tosa lätkässä luistimet jalassa mäiskiä menemään, Reunanen lopettaa hyväntuulisen oloisena.
