Jukurit teki historiaa TPS:n kustannuksella, nyt fanitkin ryhtyivät boikottiin – Kalle Kaskisen mielestä tämä on ongelma: ”Ne ovat tuskaisen pieniä”

TURKU. Epäuskoinen, latistunut.

Siinä kaksi adjektiivia, jotka kuvastivat TPS:n ja Jukurien välisen keskiviikkoisen opiskelijapelin tunnelmaa. Jos nuo sanat eivät vielä kerro tarpeeksi, niin miettikääpä, miltä tuntuu istua pudotuspelipaikan karkaamisen takia merkityksettömässä maaliskuisessa runkosarjapelissä.

– Se on hyvä, että on opiskelijoita, niin on tunnelmaa, eräs ihminen heittää pelin päästyä vauhtiin.

[nosto tasoitus=”oikea”]- Se on hyvä, että on opiskelijoita, niin on tunnelmaa.[/nosto]

Vertaus maaliskuiseen merkityksettömään peliin on ehkä vähän typerä. Eihän TPS:n haaveet jatkopaikoista ole vielä lähellekään menneet. Runkosarjakautta on jäljellä liki kaksi kolmasosaa.

Jotain niin joukkueessa kuin seurassa on silti tapahduttava. Kentällä ja sen ulkopuolella. Jotain muuta kuin anteroniittymäkimaisia ja jonnevirtasmaisia lähtöjä. Sitä monet ovat hokeneet kiekkokeskusteluissa.

Jos ei tapahdu, niin maaliskuun merkityksettömät pelit koittavat hyvinkin pian. Ei esimerkiksi jokaisen kotipelin häviäminen syys- ja lokakuun aikana ole enää sattumaa.

TPS-kannattajat

@TPSkannattajat

Mielenilmaus Liigan ottelussa TPS-Jukurit 30.10.2019 tps-kannattajat.net/site/mielenilm… #HCTPS #Liiga

221

0

4:01 PM · Oct 30, 2019

Keskiviikkoisessa opiskelijapelissä ei katsomossa TPS-värejä liiaksi näkynyt. TPS-kannattajat olivat boikotissa, ja heidän paikoilla oli kaksi lakanaa.

– Mihin menet, TPS?

– Mitä kannattajat merkitsevät TPS:lle?

Lakanoiden tekstit olivat paljonpuhuvia. Ensimmäiseen vastaus voisi olla, että kohti pohjaa edelleen. Jukurit aloitti länsirannikon kiertueensa 2-3-voitolla voittolaukauskisan päätteeksi.

– Oli toisen erän myllytys ja kolmannen erän paikat sekä loppuun ylivoimaa. Jatkoajalla oli läpiajoja ja teemme kaksi maalia. Maalimäärät ovat pieniä, ne ovat tuskaisen pieniä. Noista paikoista olisi pitänyt muutama runtata sisään, TPS:n päävalmentaja Kalle Kaskinen pauhaa.

Historiaa

Voitto oli Jukureille liigahistorian kautta aikain ensimmäinen Turusta. Aiempien kohtaamisten pisteet olivat menneet TPS:lle 17-1.

– Ei tietysti ole paras fiilis. Minun mielestä olimme parempi joukkue, sitä ei ole monesti voinut sanoa. Meillä oli paljon yritystä ja tarvittava määrä paikkoja. Tänään oli paljon hyvää, TPS:n Ilari Filppula pyörittelee.

[nosto tasoitus=”vasen”]- Minun mielestä olimme parempi joukkue, sitä ei ole monesti voinut sanoa.[/nosto]

Kyseessä oli ehkä jonkinlainen kriisijoukkueiden kohtaaminen. TPS oli ottanut kymmenestä edellisestä pelistä kolme pinnaa. Jukurit puolestaan oli voittanut lokakuussa vain kaksi peliä. Niissä kaatuivat Sport ja mikäpä muukaan kuin TPS.

Otteet olivat kummankin osalta sinänsä pirteitä ja valoa risukasaan tuovia. Uskokoon ken haluaa.

– Enempää en taistelua ja peliä ja ilmettä voi pyytää. Oli fiilis lopun ylivoimalla, että Filppula ja kumppanit ratkaisevat, TPS-käskijä manaa.

Toisaalta pirteät otteet eivät varmasti miellytä, kun tukkaan tulee joka pelissä. TPS on pelannut kotonaan kahdeksan ottelua keräten vain keskiviikkona saamansa pinnan. Ironisinta koitoksen ratkaisussa oli se, että Jukurien Vadim Pereskokov oli ainoa onnistuja mikkeliläisiltä. Ainoa vaan, että hän maalasi peräti kolmesti.

– Viime aikoina on ollut tahmeampaa, tekee varmasti joukkueelle hyvää. Ensimmäinen voitto täältä tuntuu hyvältä, Jukurien torjuja Sami Rajaniemi sanoo.

Hän oli Pereskokovin kanssa TPS:n latistaja. Vahti otti jatkoajalla kaksi läpiajoa ja yhden vuorenvarman maalipaikan kiinni.

MISKA MIETTINEN, TURKU