Päijät-Hämeessä, ja etenkin sen maakuntakeskus Lahdessa on tehty viime vuosina huikeaa työtä niin pelaajien henkilökohtaisten urien kuin maajoukkuekiekonkin eteen. Pelicansin ja Peliittojen yhteistyöstä on saanut osansa myös ulkomainen lätkä, kun joukkue on puskenut timantteja kansainvälisille kentille.

Pelicans liitää korkeammalla kuin koskaan. Joukkue on seurahistoriansa huipulla, eikä sattumalta.

Kuulostaako älyttömältä väitteeltä? Voi ollakin, että kuulostaa.

Menestystä ei sattumalta

Lähdentääpä perkaamaan asiaa ihan tuijottamalla tuloksia. Pelicans viilettää nyt seurahistoriansa pisimmässä pudotuspeliputkessa, kun nykyinen putki alkoi keväällä 2016. Neljä pudotuspelipaikkaa putkeen ei ole sattumaa, vaan peräisin pitkäjänteisestä työstä. Lisäksi joukkue rymisteli CHL:ään viime kauden runkosarjan kolmannella sijallaan.

Työn, Pelicansin aggressiivisen hyökkäämisen ja aktiivisen sekä sitkeän pelaamisen, pohjat loi Petri Matikainen kausina 2015-18. Uskottava valmentaja, jota pelaajat katsoivat ylöspäin.

Maailmanmestariluotsin jälkeen ruoriin astui Ville Nieminen. Häneen pätevät samat teesit: Uskottava valmentaja, jota pelaajat katsovat ylöspäin.

Jo pelkästään Niemisen ihmeelliset, mutta toisaalta aidot kommentit mediassa ovat johtaneet siihen, että jokainen joukkue on varpaillaan lintuparven kanssa.

Pelicans ei enää tuhoa vastustajien pelaajia, vaan pelaa voittavaa kiekkoa jo esille nostetuiden seikkojen, eli aggressiivisen hyökkäämisen ja aktiivisen sekä sitkeän pelaamisen ansiosta. Nieminen on vienyt Matikaisen kehittämää pelitapaa eteenpäin uskottavaksi tuotteeksi.

Petri Matikaisen roolia ei sovi vähätellä Pelicansin onnistuneessa uudessa alussa. KUVA: Juha Tamminen.

Kovaa pelaajaliikennettä

Mihin tämä puolestaan on johtanut?

Siihen, että Pelicans on saanut naarattua viime vuosien aikana nippuunsa toinen toistaan kovempia hankintoja. Antti Erkinjuntti, Justin Hodgman, Mikko Kousa, Juhamatti Aaltonen, Topi Jaakola, Tomi Karhunen… Muutamia vuosia sitten ja sitä aiemmin naurettavan huonosti pelaajamarkkinoilla onnistunut Pelicans on nostanut päätään myös tällä osastolla. Joukkueen ei tarvitse etsiä “tyhjiä arpoja”.

Lahti kiinnostaa tällaisia pelaajia, koska pelitapa on uskottava, valmennus on uskottava ja uskottavaa on myös toimiston työskentely.

Mutta miksei kirkkainta menestystä ole tullut joukkuetasolla Liigassa tai Mestiksessä?

Lahdessa ajetaan yksilöitä eteenpäin heidän ehdoillaan joukkueiden menestyksen jäädessä kakkoseksi. Tähtipakit Oliwer Kaski ja Libor Sulak saivat lähteä ottaakseen askelia eteenpäin, isompiin ympyröihin lähiaikoina ovat poistuneet myös muun muassa hyökkääjät Borna Rendulic ja maalivahdit Juho Olkinuora sekä Jakub Skarek – tämän kauden jälkeen kyseiselle listalle liittyy todennäköisesti ainakin hyökkääjä Jesse Ylönen.

Samalla nuoret lupaukset, esimerkiksi sellaiset nimet kuin Santtu Kinnunen, Aleksi Ek tai Severi Lahtinen ovat saaneet hakea tuntumaa tarvittaessa Mestiksen puolelta Peliitoista. Eikä kukaan narise Päijät-Hämeessä – ainakaan julkisesti.

Nämäkin ovat syitä, miksi Lahti kiinnostaa suurlupauksia tai aaltosia.

Mutta mikä on tämän tekstin tärkein sanoma? Se, ettei menestys ole ainakaan ollut laskemaan päin viime vuosina, vaikka ovet ovat käyneet suuntaan jos toiseen pelaajamarkkinoilla.

Lahtelaisjoukkue näytti perjantaina CHL-historiansa avauspelissä lopulta todella potentiaaliselta, vaikka alku Trineciä vastaan olikin yhtä vastaanottamista. Pelicans löi hallitsevalle Tsekin mestarille luun kurkkuun numeroin 1-0. Samasta lahtelaisfanit olisivat voineet vain nähdä märkää unta muutamia kausia sitten.

Pelicansin – ja ohessa Peliittojen – toiminta on tuonut iloa myös suomalaiselle kiekolle. Olkinuora ja Kaski ovat tuoreita miesten ja Ylönen alle 20-vuotiaiden maailmanmestareita. Riemua ovat saaneet myös NHL- ja KHL-jengit, johon Pelicansista on puskettu pelaajia. Olkinuora, Kaski, Rendulic…

Niin ne seurahistoriansa huipulla -termitkö mietityttävät edelleen?

Joukkue, jossa pelaajia ajetaan eteenpäin ja maailmalle joukkueen menestyksenkin uhalla, mutta toisaalta menestys joukkuetasolla on kausi kaudelta parempaa. Ja maisemiin tulee tasaisin väliajoin aaltosia, karhusia, jaakoloita ja vastaavia kehittämään itseään tai ottamaan uusia steppejä uralleen.

Lahdessa pyyhkii paremmin kuin koskaan – kyllä, koskaan.

CHL:ää, Pelicans-Lausanne Lahdessa sunnuntaina klo 19. Toimituksemme seuraa ottelua paikan päällä.