Miten tämä on mahdollista? Liigasyksyn yllättäjästä tullut huima läjä jättisensaatioita – ”Ei voi oikaista”

Kuka olisi uskonut, että Liigassa viime kaudella debytoinut ja ”vain” 24 pinnaa iskenyt Teemu Lepaus keikkuisi nyt läpi syksyn pistepörssin kärkipaikoilla?

Tai, että kohta yhden runkosarjakauden piste-ennätyksensä rikkova Arttu Ruotsalainen nousisi maajoukkueeseen?

Tai, että Joose Antonen ja Panu Mieho olisivat kovien pistetahtiensa ansiosta pelotteita vastustajien leireissä?

Tai, että Jarkko Parikka olisi tehotilastoa tuijottamalla Liigan kärkipakkeja.

Ässät sensaatiomaiseen Suomen mestaruuteen keväällä 2013 luotsannut ja puolisen vuotta myöhemmin Nuoret Leijonat yhtä yllättävään maailmanmestaruuteen johdattanut Karri Kivi on saanut Ilveksessä aikaan ihmeitä – niin joukkue- kuin yksilötasollakin.

– Palasia on pahaa ottaa mistään erikseen. Minulle kaikki on isoa kokonaisuutta. Meillä on hyvä valmennus ja johtoryhmä, joiden homma on auttaa pelaajia. Ja kun pelaajille annetaan mahdollisuus, niin se täytyy sitten antaa, puhelimitse tavoitettu Kivi filosofoi SuomiKiekolle aiemmin viikolla tehdyssä haastattelussa.

Yleensä onnistumista seuraa onnistuminen, ja sitä taas onnistuminen. Alussa mainituista pelaajista on ainakin katsomoon paistanut valtava luotto itseensä.

– Matkalla pelaaja olisi saatava uskomaan omaan lahjakkuuteensa, se on meidän valmennuksen idea.

– Matkalla pelaaja olisi saatava uskomaan omaan lahjakkuuteensa, se on meidän valmennuksen idea.

Ilveksessä on paljon samaa kuin aikoinaan Kiven mestarijoukkue Ässissä tai Suomen U20-junnuissa. Kumpaakaan mestarijoukkuetta ei laskettu ennakko-odotuksissa lähellekään kärkeä.

– Minulla on suunnilleen oletus, että millainen pelaajan historia on. Kun joukkue lähtee rakentumaan, niin osa pelaajista ylittää itsensä, osa pelaa tasollaan ja osa alittaa tasonsa. Joka vuosi joka kategoriaan tulee yllätyksiä.

Tupsukorvissa on kuluvana syksynä ollut vain positiivisia yllätyksiä. Huimat kasvutarinat ovat lopulta peräisin jääkiekkoilijan normaalista arjesta.

– Joukkueessa ei voi oikaista, aina lähdetään pohjan kautta. Eli kun jokapäiväisen arjen saa rullaamaan, niin siihen voi rakentaa ja kasvumahdollisuudet ovat olemassa.

– Joukkueessa ei voi oikaista, aina lähdetään pohjan kautta.

– Itse lähden aina siitä, että ennen kuin aloitan mitään, niin minun täytyy itse valmistaa itseni siihen, että joku on mahdollista, ja että tunnen itse kuuluvani siihen paikkaan. Siitä lähtee kaikki.