Tyrannian ikeestä vapautunut NHL-seura nousi liigan kärkeen

Vancouver Canucks on NHL-kauden suurimpia yllättäjiä. Tuskaisen viime kauden jälkeen joukkueesta huokuu valtava peli-ilo.

Ymmärtääkseen Vancouver Canucksin nykymenoa, pitää nähdä historiaan. Eikä tarvitse mennä kauas, vaan katsaus viime kauteen riittää selventämään, miksi joukkue nauttii jälleen jääkiekon pelaamisesta. Joltain osin tapahtuneen osasi jopa ennustaa ennen kauden alkua.

Eihän Vancouverissa yksikään pelaaja halua viime vuoden päävalmentajaa, kesällä kenkää saanutta John Tortorellaa, bussin alle heittää. Pelaajat kommentoivat muutoksia ryhmässä maltillisesti. Silti on päivän selvää, että juuri Tortorella ajoi viime kaudella Canucksin pelin takalukkoon.

Tortorella ajoi pelin takalukkoon raskaalla johtamistavallaan, mutta myös katastrofaalisilla taktisilla valinnoilla. Tortorellan linjaus tehdä kiekollisesti laadukkaasta joukkueesta dump-and-chase- ajokoiralauma, oli taktinen itsemurha.

Karrikoiden voisikin sanoa, että tuoreen päävalmentajan Willie Desjardinsin ei tarvinnut kuin tulla paikalle ja antaa pelaajille lupa pelata omilla vahvuuksillaan. Ja sen Desjardins totta tosiaan tekikin. Tulokset ovat kaikkien nähtävillä.

Ei Canucks mestarisuosikiksi ole noussut, vaikka pistesaldo kuudentoista ottelun jälkeen kiitettävä onkin. Mutta nyt joukkue pelaa vahvuuksillaan. Nyt Canucks pelaa kiekolla Tortorellan nihilistipuolustamisen sijaan. Pelitapa ja tulokset ovat palauttaneet joukkueeseen peli-ilon.

Rogers Arenalla hymyillään taas.

– Olemme taas kiekkokontrollijoukkue ja koitamme tehdä peliä. Emme halua roiskia kiekkoa omissa emmekä keskialueella. Pysymme kiekossa ja pelaamme nimenomaan omilla vahvuuksilla. Pelaaminen on taas hauskaa, kapteeni Henrik Sedin myöntää.

Vähemmän on enemmän

Canucks aloitti myös viime kaudella hyvin, mutta nyt edellissesongin kaltaista romahdusta tuskin on luvassa. Tortorella peluutti viime vuonna ruotsalaiskaksoset puhki käyttäen Sedinejä jopa alivoimilla tykin ruokana loukkaantumisiin asti. Nyt tähtipelaajien minuuttit ovat maltillisempia.

Lisäksi taustalla Nick Boninon johtama kakkosketju laidoillaan Chris Higgins ja Alex Burrows on tehnyt loistavaa jälkeä. Canucksilta löytyy useampi ketju otteluita ratkaisemaan. Kokonaisuuden on kruunannut NHL-syksyn kuumin maalivahti Ryan Miller.

Joukkue on lisäksi päässyt kauteen ensimmäistä kertaa vuosiin lähes paineetta. Harva uskoi kauden alla joukkueen etenevän edes pudotuspeleihin. Paineettomuus on luonut joukkueeseen rentouden, joka taas on mahdollistanut onnistumiset jäällä. Lumipallo pyörii oikeaan suuntaan.

– Aina meillä on paineita, Kevin Bieksa heittää.

– Olemme aina mieltäneet itsemme huippujoukkueeksi. Ei meidän kannata kuunnella, mitä meistä tämän kopin ulkopuolella ajatellaan. Aina meidän odotukset ovat pudotuspeleissä ja menestymisessä, Bieksa jatkaa.

Niin tai näin juuri nyt brittiläisen kolumbian jääkiekkoylpeys purjehtii mukavassa myötätuulessa kohti synkän talven pitkiä otteluruuhkia. Seurajohdossa ja valmennuksessa, jopa joukkueessa, tapahtuneet muutokset, ovat antaneet Canucksin toimintaan aivan uutta virtaa. Positiivinen ilmapiiri joukkueen ympärillä, mediaa myöten, on omiaan ruokkimaan onnistumisia.

Toisaalta Kanadassa tuulet kääntyvät nopeasti.

– Voittaminen on aina kivaa ja silloin kun voitat, hallilla on hauskaa ja vitsit lentävät. Häviäminen on sen sijaan aina syvältä, pelaat kenelle tahansa valmentajalle tai missä tahansa joukkueessa. Työntekoa pitää jatkaa, Henrik Sedin muistuttaa.

Vancouver voitti tiistaina kotijäällään Ottawan jatkoajan jälkeen lukemin 4-3.

Tommi Seppälä, Vancouver
Twitter; @TommiSeppälä