Liiga-provot: Jokerit on astumassa tuttuun ansaan

Liiga-provot juttusarjassa nostetaan viikottain esiin kolme kärkästä väitettä kotimaisesta pääsarjasta. Näissä mielipiteissä vedetään surutta mutkat suoriksi, eikä anneta armoa tai oteta panttivankeja.

Tällä kertaa katseet on suunnattu ensi kauteen, Mestikseen ja Liiga-seurojen talouteen.

Jokerit on astumassa tuttuun ansaan

Jokereiden ensi kauden hankinnat ovat olleet viime viikkoina kuumien spekulaatioiden keskellä. Siirtohuhuja on liikkeellä niin runsaasti, että ne kannattaa purkaa pelipaikoittain.

Jokereiden ensi kauden hyökkäykseen on huhuttu muun muassa SaiPan Antti Kalapudasta, Maxime Fortieriä ja Emil Kuuslaa. KalPasta narripaitaan olisi puolestaan hyppäämässä Patrick Curry.

Helsinkiläisten pakistoon taas on huhujen mukaan kiinnitetty Lukon Eric Gelinas. Maalivahtiosastolle täydennystä tuo IF Björklövenin ruotsalaisvahti Olle Eriksson Ek.

Rahaa on siis laitettu palamaan ja kunnolla. Sen sijaan, että Jokereissa olisi panostettu esimerkiksi ECHL-pelaajen skouttaamiseen, onkin seuran toimistolla päätetty panostaa rahamääriin sopimustarjouksissa. Ensi kauden joukkue on kasattu muiden Liiga-seurojen tähtipelaajista, joille ei ollut vielä sopimusta ensi kaudeksi.

Mestiksessä Jokerit loi nahkaansa uusiksi. Seura oli sympaattinen, luotti omiin kasvatteihinsa ja juniorituotantoonsa. Nyt, kun kirkkaammat valot kutsuvat, on omat arvot heitetty romukoppaan ja menestyksen kiilto silmissä osteltu tähtipelaajia vasemmalta ja oikealta.

Historiassa tällainen tyyli ei ole Jokereita vienyt menestykseen. Saa nähdä, miten käy ensi kaudella, jolloin ratkaistaan, onko Jokereiden paikka A- vai B-sarjassa.

Patrick Curryn kausi on ollut tähän mennessä pieni pettymys. Sentteri on summannut 33 otteluun tehot 12+13=25. Kuva: All Over Press

Joensuussa on syytä paniikkiin

Joensuun Kiekko-Pojilla on historiallisen hieno mahdollisuus. Jos seura onnistuu voittamaan tällä kaudella Mestiksen mestaruuden tai häviämään finaaleissa Jokereille, pääsee joensuulaisjoukkue ensi kaudeksi Liigaan. Tällä haavaa näyttää siltä, että Joensuussa on nuolaistu ennen kuin tipahtaa.

Alkukaudesta Kiekko-Pojat oli hurjassa iskussa. Ennen Liigan historiallista yhtiökokousta 27. marraskuuta joukkue oli pelannut 18 ottelua ja kerännyt niistä 36 pistettä, eli kaksi pistettä per peli. Yhtiökokouksen jälkeen Kiekko-Pojat ovat pelanneet 19 ottelua ja kerännyt 22 pistettä, eli 1,16 pistettä per ottelu.

Alkoiko mahdollinen Liiga-paikka jännittää Joensuussa näin pahasti?

Kiekko-Pojat on yrittänyt kääntää kurssiaan lukemattomilla hankinnoilla, mutta heikoin tuloksin. Puolustukseen on hankittu Roni Sevänen ja Viktors Kurbaka, hyökkäykseen Santeri Hartikainen, Denis Kusy ja Jake Smith sekä maalivahtiosastolle Kasimir Kaskisuo.

Nyt Kiekko-Pojat ovat valuneet sarjataulukossa neljännelle sijalle, ja pian Kiekko-Vantaakin on menossa ohi. Näyttää pahasti siltä, että menestyspaineet ovat murskaamassa joensuulaiset pahimmalla mahdollisella hetkellä.

Rahaa palaa – kuka lopulta maksaa?

Yle Urheilu uutisoi aiemmin, että Liiga-pelaajien palkat ovat hurjassa nousussa. Ylen tietojen mukaan Patrick Curry siirtyy Jokereihin 400 000 euron hintalapulla, kun palkassa huomioidaan työnantajakulut ja verot.

– Pelaaja, joka aiemmin maksoi 75 000–80 000 euroa, maksaa nyt 130 000–140 000, eräs urheilujohtaja kertoi Ylelle.

Näiden tietojen pohjalta herää kysymys: mistä nämä palkat aiotaan maksaa? Nostavatko seurat lippujen hintoja? Laajennutaanko uusille toimialoille, joilla katetaan kiekkotoiminnan kuluja? Löytyykö seuran sisältä sellaiseen osaamista? Anellaanko faneilta ja yhteistyökumppaneilta rahaa julkisilla varainkeruukamppanjoilla aiempaa useammin? Kerätään rahaa turkkilaisilta lahjoittajilta?

Varmaa on se, että ainakaan aiempien vuosien voitollisista tuloksista ei rahaa kasvaviin palkkakuluihin voida ottaa, koska niitä voitollisia tuloksia ei ole. Viime vuodet ovat olleet taloudellisesti synkkiä Liiga-seuroille. Hirvittää ajatella, kuinka monta konkurssin uhria seuraavina vuosina on luvassa.

Loppujen lopuksi Liiga-seurat ovat riippuvaisia suomalaisen kuluttajan hyvinvoinnista, eivätkä pelaajabudjetit voi kauaa kasvaa nopeammin kuin Suomen yleinen talouskasvu.