Se ei pelaa mitenkään kauniisti. Tehokas tai näyttäväkin olisivat lähinnä naiivia liioittelua.

Sitä on vuosi toisensa jälkeen kuitenkin ilo seurata.

Jääkiekkomaailman pikkuruinen Ranska jaksaa ilahduttaa ja ilostuttaa kevät kevään perään MM-kisoissa.

Näissä kisoissa ryhmä on ehtinyt vastata jo kolmesta yllätyksestä. Kaksi niistä ovat positiivisia, kun sekä Kanada että Slovakia kaatuivat komeiden otteiden myötä.

Jotta ryhmän seuraaminen olisi entistä viihdyttävämpää, kävi se ottamassa tässä välissä kuokkaan kisojen lilliputti Italialta.

Jotain erityislaatuista tuon ryhmän taipaleessa tuntuu silti vuosi toisensa jälkeen olevan.

Ryhmän koko paketti tuntuu olevan kasassa. Taustalla naruja vetelee kandanranskalainen vanhanliiton valmentaja Dave Henderson, jonka voi välillä kuvitella tuoksahtavan jopa vanhalta hyvän ajan viskiltä.

Hän on pitkän linjan käskijä, jonka taktisen osaamisen voi kyseenalaistaa helposti. Mutta karisma riittää täyttämään helpostikin pari tyhjää pukukoppia.

Tähän päälle heitetään joukkue, joka juhlii jokaista maaliaan kuin viimeistä. Se taklaa, heittäytyy ahtaisiin väleihin ja puolustaa sitkeästi kuin olympiafinaalissa.

Jo pelkästään blokattuja laukauksia ryhmällä lienee yhtä paljon kuin monella muulla maalla yhteensä.

Suomalaisena kiekkojännärinä voi sanoa Ranskasta muodostuneen MM-kisojen oma SaiPa, joka jaksaa yllättää vuosi toisensa jälkeen.

Tänä vuonna yllätykset eivät enää toistu, hoetaan. Mutta niin vain nytkin baana on jälleen auki molempiin suuntiin.

Urheilumaailmassa tunnetaan tylsiä fraaseja, joita kuullaan haastattelusta toiseen. ”Jaksetaan painaa loppuun asti”, ”uskotaan omaan tekemiseen” ja ”tehdään enemmän töitä kuin vastustaja”.

Kun kanadalaistähti hokee noita lausahduksia kuin vastausautomaatin nauhurista laimean illan jälkeen, tulee kuulijalle lähinnä vaivaantunut olo.

Samaan aikaan kuin ranskalainen pitkän linjan puolustaja Baptiste Amar kertoo samat asiat säihke silmissään upean päätöserän nousun jälkeen, ei haastattelijana voi kuin kuunnella.

Moni on kyseenalaistanut tämän kevään MM-kisojen kiinnostavuutta. Kiekkoähky iski Sotshin jälkeen ja suuret joukkueet pelaavat ilman suurimpia supertähtiä.

Ja tottahan se on. Näiden kisojen voittajaa on vaikea hyvällä tahdollakaan kuvailla maailman parhaaksi.

Mutta niin kauan kuin mukana on Ranskan kaltaisia tarinoita, seuraa näitä pelejä enemmän kuin mielellään.

Ilari Isotalo, Minsk
Twitter: @IlariIsotalo

Aiheet Artikkelit MM2014