NHL-kommentti: Filppulan henkinen superkompensaatio

Valtteri Filppulan huikeaa menoa NHL:ssä tällä hetkellä on vaikea kuvailla. Filppula on tehnyt kahteen viimeiseen otteluun viisi tehopistettä, mutta tuntuu lähes loukkaukselta pelaajaa kohtaan aloittaa heti puhumalla tehopisteistä. Kyse on niin paljon muusta. Kaukalossa viilettää parempi Filppula kuin koskaan. Filppula on jääkiekkoilijana Suomessa tällä hetkellä omassa kastissaan. Vantaalainen on joukkueessa, jossa pelaa Steven Stamkosin ja Ryan Callahanin kaltaisia pelaajia, päävalmentaja Jon Cooperin ehdoton go-to-guy. Numero 51 on jäällä aina ja joka tilanteessa. Stamkos on joukkueen supertähti, jonka one-timereista kirjoitetaan isoimmat otsikot. Mutta Filppula on pelaaja, jota ilman Cooper ei yksinkertaisesti tulisi toimeen. Ja sanon tämän aikana, jolloin joukkueessa on myös Ryan Callahan. *** Filppulan erinomaisuuden ymmärtääksen pitää katsoa menneeseen. Vuodet Detroitissa kasvattivat Filppulasta pelaajan, jollaista kukaan tuskin näki vantaalaisesta tulevan. Ei edes lähes nerona, täysin aiheesta, pidetty Red Wings-luotsi Mike Babcock. Itseasiassa päinvastoin. Babcockilla tuntui olevan lähes aina jokin ongelma Filppulan kanssa. Juttelin useaan otteeseen Babcockin kanssa Filppulasta vuosina 2010-13. Viesti oli karkeasti aina samanlainen: Filppula on hivenen liian pehmeä ollakseen SE pelaaja Babcockille. Kerrankin Babcock oli pitänyt useiden kierrosten ajan Filppulan ylivoima-aikaa tiukalla ja kun kysyin asiasta, Babcock vaahtosi, että jos Filppula ei ala ajamaan maalille ja menemään alueille, joihin meneminen tekee kipeää, minuutteja on turha odottaa jatkossakaan. Mutta jos Filppula Detroitissa jotakin teki, hän katsoi ja oppi. Parhailta. Laadukkaat harjoitukset maailman parhaiden kanssa tekivät tehtävänsä. Sadon työstä korjaa Tampa Bay, jonka GM:n postilla Steve Yzerman nauraa nyt entisen seuransa ratkaisulle partaansa. *** Babcockia on silti turha laittaa jalkapuuhun aiheesta. Itseasiassa Babcock nosti käden pystyyn tänä vuonna ja avoimesti myönsi kaipaavansa Filppulaa. Ruotsalaisista (ja Pavel Datsyukista) sokaistunut kanukkiluotsi ymmärsi kliseisesti menettämänsä pelaajan arvon liian myöhään. Filppulalle Babcockin koulu oli kuitenkin lottovoitto. Viiden tähden herrasmiehenä Filppula ei koskaan sanoisi pahaa sanaa entisestä valmentajastaan, mutta selvää on, että helppoa ei aina autokaupungissa ollut. Kyse Filppulan nykytasosta puhuttaessa onkin henkisestä superkompensaatiosta. Henkinen vapautuminen Babcockin ikeestä pompautti Filppulan pelaajana täysin uudelle tasolle. Tasolle, jossa ainostaan hyökkäyspään poikkeuksellisen expertiisin puuttuminen estää Filppulaa nousemasta lajin todellisten supertähtien tasolle. Kaiken takana on luotto. Se luotto, jota ei Detroitissa koskaan tullut. Nyt suomalaissentteri on joukkueensa avainpelaaja. Pelaaja, johon Cooperin katse kääntyy jokaikisessä pelitilanteessa Stamkosin ohella ensimmäisenä. Siihen huutoon suomalaispelaaja vastasi tavalla, jota Babcock nyt televisiosta haikeudella katsoo. *** Filppula hipoo puolustavana sentterinä täydellisyyttä. EVU:ssa jääkiekkokasvatuksensa saanut Filppula kuuluu samaan sarjaan kahden suunnan sentterinä vaikkapa Pavel Datsyukin, Jonathan Toewsin, Patrice Bergeronin ja Ryan Keslerin kanssa. Helposti. Ilman minkäänlaisia Suomi-laseja. Päävalmentaja Cooper kuvaili aiemmin talvella SuomiKiekko-sivustolle Filppulaa suoraksi kopioksi Datsyukista. Allekirjoittaneelle Filppulasta tulee mieleen Jere Lehtinen. Ei isoa ääntä, ei coast-to-coast-maaleja, mutta joukkueelle täysin korvaamatonta työtä molemmissa päissä kenttää. Nämä kaverit eivät useinkaan saa mediassa sitä suurinta arvostusta, mutta kysykääpä Mike Modanolta tai Steven Stamkosilta. *** Tommi Seppälä, Vancouver Twitter: @TommiSeppala Huipputarjous: Pelaa TÄNÄÄN HIFK-Pelicans-otteluun 50€ riskitön veto Nordicbetille! Lisäksi 100€ bonus! Jos vetosi menee ohi, saat panoksen takaisin!