Kalervo Kummola: "Vuoden 2013 MM-kisoista ei ole odotettavissa yhtä merkittäviä tuottoja"

Tämän vuoden jääkiekon MM-kisat tuottivat 8,2 miljoonan euron tuloksen – rahat ohjataan lasten ja nuorten kiekkoilun tukemiseen, tiedottaa Jääkiekkoliitto. Viime kevään MM-kisojen tuotot käytetään aikaisempien MM-kisojen tapaan lajin kehittämiseen ruohonjuuritasolla. Jääkiekkoliiton suunnitelma MM-tuottojen käytöstä ulottuu seuraavan kymmenen vuoden päähän, yksityiskohtaiset suunnitelmat rahankäytöstä on tehty kolmen vuoden ajalle. Tärkeimmät tukikohteet ovat lasten ja nuorten valmennuksen tehostaminen seuratasolla (70%), nuorisotyön erillistuet (20%) ja toimintarakenteiden kehittäminen (10%).

”Päätoimisia taitovalmentajia nuorille”

Lasten ja nuorten valmennuksen tehostaminen seuratasolla tarkoittaa käytännössä päätoimisten nuorten (E- ja D-ikäluokat) taitovalmentajien palkkaamista yhdessä seurojen kanssa. Jääkiekkoliitto osallistuu arviolta 25 uuden taitovalmentajan palkkakustannuksiin ja koulutukseen noin 750.000 eurolla vuodessa. Seurojen velvollisuuksiin kuuluu oman seuran lasten ja nuorten valmennustoiminnan tehostamisen lisäksi mm. valmennuksen ulottaminen oman seuran lisäksi valitsemilleen yhteistyöseuroille – näin valmennuksen piiriin saadaan suurin osa E- ja D-ikäluokkien pelaajista. Myös seurojen maalivahtivalmennukseen satsataan ja seurat saavat vuosittaisia Suomi-kiekon strategiaa kuten tyttökiekkoa ja lajin aloittamista tukevia kehitysrahoja. Nuorisotyön erillistuet sisältävät maajoukkuepelaajia tuottaville seuroille maksettavat kasvattajatuet ja vähävaraisten perheiden jääkiekkoharrastamiseen MM-tuotoista ja erillisestä rahastosta vuosittain ohjattava noin 100.000 euron tuki. Toimintarakenteiden kehittäminen tapahtuu Jääkiekon Kehityskeskukselle ja seurajohdon koulutukseen tarkoitetulle aluetoimintarahastolle maksettavilla vuosittaisilla tukierillä. MM-kisojen tuottojen käytöstä päätti Suomen Jääkiekkoliiton liittovaltuusto liittohallituksen yksimielisen esityksen pohjalta.

”Myös aiemmat MM-tuotot suunnattu ruohonjuuritoimintaan”

Myös vuosien 1997 ja 2003 MM-kotikisojen tuotot suunnattiin jääkiekon kenttätoiminnan kehittämiseen. Ruohonjuuritoimintaan suunnattujen tukien avulla seuroihin luotiin vuodesta 1998 alkaen valmennuspäällikköjärjestelmä ja Jääkiekkoliiton alueille palkattiin liittokouluttajat valmennuspäälliköiden tueksi. Nykyisin päätoiminen valmennuspäällikkö toimii 63 seurassa. Laatutuen kautta Jääkiekkoliitto on osallistunut merkittävällä panostuksella seurojen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen viimeisen kuuden vuoden ajan. MM-kisarahastoista on maksettu myös muita erityistukia mm. koulutukseen, turvallisuuteen ja lajin yleiseen kehitykseen liittyen. – Koko ajan on tarkoituksena ollut, että myös tällä kerralla MM-tuotot käytetään lajin kehittämiseen. Nämä rahat ovat normaalibudjetin lisänä loistava mahdollisuus viedä jääkiekkoa eteenpäin suunnitelmallisesti, Jääkiekkoliiton hallituksen puheenjohtaja Kalervo Kummola toteaa. – Vuoden 2013 MM-kisoista ei ole odotettavissa yhtä merkittäviä tuottoja. Hyvien yhteistyökumppaneiden ja resurssien järkevän kohdentamisen avulla pystymme kuitenkin pyörittämään normaalitoimintaa MM-kisasyklin välillä.