Liigan kausiennakko, sijat 16-13: Rahalla ei voi ostaa henkeä – toistuuko karmea katastrofi?

Uusi liigakausi starttaa tiistaina 9. syyskuuta.

Ennen kauden alkua SuomiKiekko arvioi sarjan voimasuhteet ja esittelee SM-liigan valovoimaisimmat tähdet.

Tässä ennakkoartikkelissa ovat seurat, jotka ovat todennäköisimmin ne, jotka katsovat keväällä sivusta muiden pudotuspelitaistelua.

16. Jukurit

Oli pieni ihme, ettei Jukurit pelannut Jokereita vastaan SM-liigan karsinnoissa. Mikkeliläiset saivat playoutissa Pelicansia vastaan hengen päälle ja välttivät näin kohtalonottelut.

Jukureiden viime kausi oli katastrofaalinen. Joukkue sai kasaan vain 12 täyden pistepotin voittoa. Maaliero oli surkea –81, kun sarjan toiseksi heikoin erotus oli JYPin –30.

Kammottava runkosarja päättyi 49 pisteeseen ja jumbosijaan hätkähdyttävästi 26 pisteen erolla Pelicansiin nähden.

Jukurit oli kuitenkin selvästi aneemista lahtelaisnippua parempi karsintojen avauskierroksella. Kesken kauden ruoriin tarttunutta Jonne Virtasta kohtaan oli epäilyksiä, mutta hän saavutti tärkeimmän tehtävänsä ja piti sarvipäät pinnalla.

Karsintasarjassa hurjastelleet Peter Abbandonato ja Max Ellis ovat nyt lähteneet. Esimerkiksi tilalle tulleet Justin Addamo ja Connor Ford ovat jokerikortteja, joiden on pakko lykästää. Viime kaudella Addamo kiekkoili Tšekin pääsarjassa ja keräsi 27 ottelussa vaatimattomat tehot 4+5=9. Keskushyökkääjä Ford puolestaan esiintyi tehokkaasti Slovakiassa ja nakutti HK Spišská Nová Vesin riveissä 52 otteluun tehot 12+38=50.

Jukurit operoi pienellä budjetilla ja se näkyy materiaalissa. Paperilla tämä ryhmä on selvästi sarjan heikoin.

Edes taisteluhenki ei riitä nostamaan joukkuetta jumbosijaa ylemmäs. Kesken kauden Itävallasta pelastustalkoisiin tulleella Evan Buitenhuisilla on maalin suulla hikinen kausi luvassa.

15. Pelicans

Viime kausi oli täysi katastrofi seuralta, joka oli kahtena edellisenä keväänä SM-hopealla.

Odotukset olivat tapissa ja joukkueen pelaajistoon iskettiin kolmen miljoonan euron budjetti seuraennätyksellä.

Rahalla ei kuitenkaan voinut ostaa henkeä. Pussinokkien taaperrus näkyi katsomoissa karsinnoissa, kun lahtelaiset eivät jaksaneet katsoa ponnetonta pelailua määräänsä enempää.

Fanit ilmaisivat tukeaan pelaajille, mutta olivat avoimen tyytymättömiä seurajohtoon ja sen tapaan viestiä asioista. Kannattajien suosikin, kapteeni Miika Roineen siirto ja Pelicansin toimiston jäykkyys asian hoitamisessa saivat rajusti kritiikkiä.

Nyt materiaalia on riisuttu kovalla kädellä. Tämä ei ole välttämättä huono juttu, sillä esimerkiksi 22-vuotiaan ja viime kaudella väläytelleen sentteri Joona Kumpulan tapaiset pelurit saavat mahdollisuuden nousta isompiin rooleihin.

Odotukset täytyy silti pitää nyt Lahdessa maltillisina. Mikko Kousan ja Casimir Jürgensin paluu kaupunkiin ei tee vielä autuaaksi. Uusina niminä Pelicansin hyökkäykseen ovat tulleet Alex Ciernik, Lukas Zetterberg, Christoffer Forsberg, Roni Karvinen ja Aidan Dudas. Kukaan heistä ei ole ollut urallaan sateentekijä.

Kesken kauden tulleella Sami Kapasella on ollut nyt enemmän aikaa joukkueen kanssa. Pudotuspelijoukkuetta hän tuskin on Pelicansista kesän aikana silti tehnyt.

14. Sport

Viime kausi oli vaasalaisittain onnistuminen liigataipaleen oltua tähän mennessä varsin vaikea.

Seura on nyt taloudellisesti päässyt pahimman vaiheen yli, ja kaukalossa iloa toi seurahistorian ensimmäinen pudotuspelisarja.

Atro Leppänen on nyt Pohjois-Amerikassa. Sensaatiomaisesti puolustajien piste-ennätyksen tehnyt ja Leijonien MM-joukkueeseen päässyt Leppänen oli kotkapaitojen kannattajien suuri ylpeydenaihe viime kaudella.

Leppäsen ansiosta katseet olivat tavallista enemmän Sportissa. Tehopakin lähdettyä takalinjojen ohkaisuus näkyy karusti. Puolustus ei nykyisellään riitä kamppailemaan pudotuspelipaikasta.

Maalivahdeista homma ei jää kiinni. Läpimurron tehnyt Masi Härkönen ja Miroslav Svoboda muodostavat oivan molarikaksikon. Huipputason veskarit voivat venyä sellaisiin suorituksiin, että Sport saa pisteitä otteluista, joista niitä ei sille etukäteen ole budjetoitu.

Peräti 60 pisteen kauden hurjastellut Simon Hjalmarsson jatkaa hyökkäyksessä, mutta muuten joukkueesta puuttuu terävin kärki. Mielenkiintoisia hankintoja hyökkäykseen ovat Tapparassa lupaavasti esiintynyt ikiliikkuja Philip Granath ja takavuosina Liigassa kovaa jälkeä tehnyt Charles Bertrand.

Edessä on paluu pohjakerrokseen pudotuspelien ulkopuolelle. Materiaali on sen verran heikompi kuin viime vuonna.

13. Kiekko-Espoo

Runkosarjan kahdeksas sija ja pudotuspeleihin yltäminen heti ensimmäisellä liigakaudella oli mallikas suoritus espoolaisilta.

Nopeasti tullut sarjanousu ei estänyt hyvän urheilullisen tuloksen tekemistä. Nyt yllätysmomenttia ei enää ole ja Kiekko-Espoo on kaikille tuttu kauden alusta lähtien, joten pientä pudotusta on odotettavissa.

Joukkuetta ei ole myllätty rajusti uusiksi, mikä on osin hyvä juttu. Toiselle kaudelle on jatkuvuutta – se helpottaa tekemistä kummasti aiemman kauden oltua hektinen ja ympäristön ollessa aivan uusi.

Kiekko-Espoo nojaa tälläkin kaudella maalivahtipeliinsä. Unelmakauden pelannut ja NHL-varauksen saanut nuori Petteri Rimpinen on sarjan parhaita maalivahteja.

Edessä pelaava puolustus on kuitenkin kysymysmerkki. Paljonko Rimpinen ja Sami Rajaniemi saavat tukea pakistolta? Jyrki Aho luotsasi nipusta nopeassa ajassa sitoutuneen ja yhtenäisen liigajoukkueen, mutta haaste kasvaa toisella kaudella.

Pari viime kautta HIFK:ssa viettäneen Joonas Raskin täytyy napata Espoossa vastuurooli. Parhaista pistemiehistä Cameron Hillis ja Peter Quenneville jatkavat ryhmässä.

Vahvistuksia lienee vielä tulossa. Nykyisellä ryhmällä ei pötkitä viime kauden kaltaiseen suoritukseen, kun alkuinnostus on ohi.