Liigan kausiennakko sijat 4-1: Tapparan mestaruusputki katkeaa viimein

Liiga-kausi starttaa 10. syyskuuta täydellä kahdeksan ottelun kierroksella. Ennen sitä SuomiKiekko ennakoi uutta kautta arvioimalla sekä joukkueiden keskinäiset voimasuhteet että sarjan valovoimaisimmat yksilöt.

Huipulla on vain rajallisesti tilaa. Tässä ennakossa keskitymme seuroihin, jotka yltävät runkosarjassa sijoille 4-1 ja varmistavat itselleen suoran paikan Liigan puolivälieriin.

4. Pelicans

Pelicans on yltänyt finaaleihin kaksi kertaa peräkkäin. Silti kesän aikana lahtelaiset ovat onnistuneet vahvistamaan joukkuettaan vielä viime kaudestakin.

Eniten muutoksia on nähty Pelicansin pakistossa. Wyatt Kalynuk, Michael Vukojevic ja Libor Zábranský ovat liittyneet uusina miehinä mukaan. Kalynuk on luutinut viime vuodet AHL:ssä ja iski viime kaudella 66 otteluun tehot 5+13=18. Vukojevic puolestaan pelasi farmissa 49 matsia tehoin 3+7=10. Zabranskylle tuleva kausi on jo neljäs perättäinen Liigassa. Viime sesongilla hän iski Ässissä 57 matsiin theot 5+7=12.

Muita Pelicansin isoja hankintoja ovat maalivahti Olof Lindbom ja hyökkääjä Iikka Kangasniemi. 24-vuotias ruotsalaisvahti on pelannut viime vuodet pääosin ECHL:ssä. Viime kaudella hänen torjuntaprosenttinsa oli farmin farmissa 88,4, joka ei ole kovin luottamusta herättävä lukema. Kangasniemi on puolestaan tuttu mies Lahdessa. Viime kaudella hän piipahti Tshekissä ja iski 43 matsiin tehot 4+17=21. Harjoitusotteluiden perusteella taidokas laituri vaikuttaa olevansa elämänsä kunnossa.

Pelicans on uudistunut myös penkin takana. Pitkäaikainen päävalmentaja Tommi Niemelä lähti Ilvekseen, ja vetovastuun otti entinen apuvalmentaja Juhamatti Yli-Junnila. Pelisysteemiä ei Lahdessa ole juuri viime kaudesta muutettu, mutta uusi valmentaja on aina iso riskitekijä.

Valmennuksen lisäksi Pelicansin suurin kysymysmerkki on maalivahtipeli. Lindbom on potentiaalinen nuorukainen, mutta tilastojen valossa hänen viime kautensa ovat olleet vaikeita. Jasper Patrikaisen taso on niin ikään ailahdellut viime vuosina. Parhaina iltoinaan Patrikainen on Liigan kärkivahteja, mutta huonoja iltoja tulee liian usein. Takana on myös paha loukkaantuminen ja pitkä pelaamaton jakso.

Pelicansin puolustus on aivan Liigan eliittiä, ja pakistossa lahtelaiset voittaa ainoastaan Tappara. Uusi hankinta Vukojevic on ilkeä puolustava puolustaja, jolla on paremmat jalat kuin Ben Bloodilla ja pelikurikin aivan eri tasolla. Ainoa kysymys pakiston suhteen on se, että löytyykö Pelicansista kunnon viivapelotetta? Kalynuk hankittiin nimen omaan kiekolliseksi puolustajaksi, mutta näytöt viime kausilta ovat vaisut. Taitoa kyllä löytyy, ja sitä hän aikanaan esitteli myös NHL:n puolella. Michal Jórdan on puolestaan yksi koko Liigan parhaista kokonaisvaltaisista puolustajista. Vahvan ryhmän täydentävät Johannes Johannesen ja Petteri Riihinen, jonka kohdalla Lahdessa odotellaan edelleen EHT-läpimurtoa.

Hyökkäyksessä Pelicansilla jatkavat kaikki viime kauden parhaat nimet: Ryan Lasch, Lars Bryggman, Patrik Carlsson ja Lubos Horky. Miten tämä on mahdollista, sitä ei kukaan tiedä. Tällä kaudella katseet kannattaa kiinnittää erityisesti Horkyyn. Viime kausi tshekkipelaajalla meni lähinnä opetellessa Liigan tavoille. Nyt Horkylta on lupa odottaa kovia maalimääriä ja tulosta.

Pelicansilla on kasassa kaikkien aikojen lahtelaisjoukkue. Tavoitekin on tällä ryhmällä selvä: kahden viime kauden hopean kirkastaminen. Riittävätkö rahkeet siihen kokemattomalla maalivahtiduolla ja tulokaspäävalmentajalla, se jää nähtäväksi.

3. Lukko

Rauman Lukko on yksi eniten viime kaudesta vahvistuneista joukkueista. Viime kauden lähtijöistä ainoa kirpaiseva menetys on Julius Mattilan loikkaaminen Tapparaan. Lukon kannattajat tätä tuskin liikaa mököttelevät, sillä tilalle on tullut iso joukko kovia tekijöitä.

Viime kauden surkeiden maalivahtiesitysten jälkeen Lukko on hankkinut tolppiensa väliin John Lethemonin. Tähän asti 28-vuotias jenkkivahti on pelannut pääosin ECHL:ssä, joten nyt hän on uransa kovimmassa paikassa. Viime kaudella Lethemonin torjuntaprosentti farmin farmissa oli 89,2.

Pakiston merkittävimmät uudet vahvistukset ovat Kim Nousiainen ja Alex Peters. Peruspakki Nousiainen on metsästänyt viime kaudet NHL-unelmaa, mutta joutui tyytymään farmipeleihin Ontariossa. Aiemmalla Liiga urallaan Nousiainen on myös näyttänyt kiekollista potentiaaliaan iskemällä KalPassa 27 pistettä. Peters tuo puolestaan Lukon pakistoon kamppailuvoimaa 100-kiloisena järkäleenä. ECHL-tasolla hän on myös mättänyt kovia tehoja, mutta AHL:ssä pisteet jäivät vähäisemmiksi. Viime kaudella hän iski Bakersfield Condorsissa 45 otteluun tehot 5+13=18.

Hyökkäykseen Lukko on hakenut kaksi täsmävahvistusta. Karson Kuhlman on 147 NHL-ottelun mies, joka on aiemmin tunnettu lähinnä kahdensuunnan hyökkääjänä. Pystyykö hän Lukossa myös tuloksentekorooliin? Patrick Khodorenko puolestaan pelasi viime kaudella 65 AHL-matsia tehoin 7+20=27. Hän on näyttänyt harjoitusotteluissa erittäin pistenälkäiseltä ja dynaamiselta pelimieheltä.

Lukosta puhuttaessa huomio keskittyy usein päävalmentaja Tomi Lämsään. Urheilumedian ja fanien keskuudessa Lämsää pidetään isona heikkoutena, mikä ei ole aivan tuulesta temmattua. Viime kaudella Lukko aloitti vahvasti, mutta suli totisesti kevään edetessä, mistä valmentajalle kuuluu osa syystä. Muiden Liigan päävalmentajien keskuudessa Lämsä ei nauti selvästi samanlaista epäluottamusta, ja Liigan mediatilaisuudessa Lämsä nähtiinkin yhdeksi Lukon vahvuuksista eikä heikkouksista. Tuleva kausi näyttää, kumpi näkemys on oikea.

Materiaalin osalta Lukon suurin vahvuus on hyökkäys. Uudet vahvistukset ovat kovia tekijöitä, mutta heidän lisäksi raumalaiset onnistuivat pitämään viime kauden suurimmat onnistujat. Sebastian Repo, Steven Jandric ja Antoine Morand olisivat vahvistuksia joukkueelle kuin joukkueelle. Ruotsalaiskaksoset Pathrik ja Ponthus Westerholm eivät taas ehkä ole enää elämänsä kunnossa, mutta taitavista veljeksistä riittää silti varmasti iloa Raumalla. Nuoremmista hyökkääjistä läpimurtoa voi odottaa aina energiseltä Jami Krannilalta.

Lukon pakisto ei ole Liigan kärkeä, mutta vahva se on siitä huolimatta. Jakob Stenqvist takoi viime kaudella 35 tehopistettä ja on yksi Liigan parhaista ykkösylivoiman pyörittäjistä. Nuutti Viitasalo on myös hyvä kiekollinen vahvistus, kun taas Niclas Almari, Nousiainen ja Peters kantavat enemmän puolustusvastuuta. Nuorista pelaajista mahdollinen läpimurtopelaaja on Onni Korkka, joka on takonut hurjia tehoja Mestiksessä, mutta Liigassa ruuti on ollut vielä märkää ja puolustuspeli on jättänyt toivomisen varaa.

Selvä Lukon heikkous on tälläkin kaudella maalivahtiosasto. Lethemon on täysi arvoitus. Nähtäväksi jää, miten keskinkertainen ECHL-maalivahti pärjää Liigassa. Daniel Lebedeff on aiemmin näyttänyt olevansa parhaimmillaan huippuvahti, mutta viime kausi oli totaalinen floppi. Miten Lebedeff on toipunut tälle kaudelle?

Liigan päävalmentajien puheissa Lukkoa pidetään yhtenä suurimmista mestarisuosikeista, ja olemme asiasta samaa mieltä. Joukkueen materiaali on erinomainen, ja jos Lämsä onnistuu päävalmentajana, voi raumalaisten odottaa menevän keväällä pitkälle.

2. Tappara

Tapparassa puhalsivat kesällä muutoksen tuulet. Tähtipelaajista maisemaa vaihtoivat maalivahti Christian Heljanko, puolustajat Valtteri Kemiläinen ja Veli-Matti Vittasmäki sekä hyökkääjät Nicholas Baptiste, Heikki Liedes, Petri Kontiola, Carter Camper ja Anton Levtchi.

Kirvesrintojen uudet hankinnat eivät ole lähtijöiden veroisia. Maaliin on hankittu meritoitunut Juha Metsola, jonka on vaikeaa nähdä yltävän samalle tasolle kuin Heljanko, joka valittiin kolmesti peräkkäin Liigan parhaaksi maalivahdiksi. Viime kaudella Metsola pelasi Sveitsin pääsarjassa Klotenissa 38 ottelua torjuntaprosentilla 90,1.

Pakistoonsa Tappara on hankkinut runsaasti monipuolista osaamista. Liigan sisältä kirvesrintoihin siirtyvät TPS:n Ruben Rafkin (4+21), Ässien Aleksi Matinmikko (5+18) ja KalPan Hugo Gallet (4+9). Ulkomailta Tappara on värvännyt Daniel Brickleyn, joka kiekkoili viime kaudella SHL:ssä tehoin 4+13=17, mutta potentiaalia kovempiinkin pistelukemiin löytyy.

Hyökkäykseensä Tappara ei ole löytänyt yhtä paljon ja yhtä laadukkaita vahvistuksia. Isoimmat hankinnat ovat Aapeli Räsänen ja Julius Mattila. Räsänen on tehnyt kovaa jälkeä kaudessa, mutta viime vuosi oli rankka pettymys, kun hän keräsi 42 otteluun vaatimattomat tehot 8+12=20. Mattila on puolestaan erinomainen vääntäjä, jolla on potentiaalia 40 pisteen mieheksi. Viime kaudella Mattila iski Lukon kapteenina 54 matsiin tehot 9+20=29.

Viime kaudella Rikard Grönborgin luotsaama Tappara oli raikas tuulahdus. Nopeisiin vastaiskuihin ja rohkeaan hyökkäyspelaamiseen luottanut joukkue oli usein maaliodottaman muodossa altavastaaja, mutta vei lopulta pisteet nimiinsä. Toimiiko resepti yhtä hyvin nyt, kun maalilla ei ole enää sensaatiomaista Heljankoa?

Pelitapaa tukee timanttisen kova pakkikalusto. Kiekollista osaamista löytyy jokaiselta, joten nopeita avauksia pitäisi tulla vaihdosta toiseen. Uusien hankintojen lisäksi joukkueesta löytyvät ennestään Olli Juolevi, Otto Leskinen ja Joni Tuulola, joille Grönborin pelitapa on jo tuttua kauraa.

Hyökkäyksessä ero viime kauteen on selkein. Tappara tarvitsee kipeästi läpimurtoja nuoremmilta pelaajiltaan, mutta seuran onneksi heistä todennäköisesti on vastaamaan huutoon. Viime keväänä Oiva Keskinen oli sensaatiomaisessa vireessä. Petteri Puhakallakin on potentiaalia nousta Liiga-tähdeksi. Norjalainen Philip Granath kykenee pitämään kiekon lavassaan kuin liimattuna, mutta onko hänellä tulevalla kausilla myös käsiä tehdä kiekolla pisteitä?

Kaikki tähdet eivät kuitenkaan ole Tapparan hyökkäystä hylänneet. Seurassa jatkavat Nick Halloran, Otto Rauhala ja Veli-Matti Savinainen. Jälkimmäisen kohdalla ikä on kysymysmerkki. Miten 38-vuotias Savinainen kestää vielä iskujaan roolissaan maalinedustarouhijana?

Tulevalla kaudella Grönborg testataan todella. Viime vuonna Tapparalla oli vielä runsaasti runkopelaajia jäljellä, mutta nyt kirvesrinnat eivät enää kulje vanhan mestaruusjunan jälkihöyryillä. Joukkue on vahvistunut ainoastaan pakiston osalta. Silti Tappara on Tappara, ja heikentynytkin Tappara on silti Liigan ehdotonta parhaimmistoa.

1. Kärpät

Kärpät on eniten viime kaudesta vahvistunut joukkue. Huhhuh sentään, mikä jengi Oulussa ollaan kasattu! Viime kaudella Kärpät pärjäsivät Teemu Turusen ja Ville Koivusen voimalla, kun suurin osa muusta hyökkäyksestä floppasi rumasti. Nyt Turunen jatkaa, mutta rinnalleen hän saa floppien sijasta tähtiloistoa.

Kärppien suurimmat hankinnat löytyvät hyökkäyksestä: Reid Gardiner, Ben Tardif, Michal Kovarcik, Josh Melnick ja Austin Rueschoff. Laitahyökkääjä Gardiner on rikkonut 20 maalin rajapyykin jokaisella kaudellaan Liigassa, ja hän on taas yksi ennakkosuosikeista maalipörssin voittoon. Kovarcik oli viime kaudella Jukureiden isoimpia tähtiä, ja hän iski 55 matsiin tehot 15+30=45. Tardif puolestaan iski KooKoossa 50 tehopistettä, ja oli aina vaarallinen kentällä ollessaan. Todellinen Liigan supertähti.

AHL:stä hankittu Rueschoff on kaksimetrinen järkäle. Viime kaudella hän takoi Pittsburghin farmissa 67 otteluun tehot 15+13=28. Melnick pisti AHL:ssä hieman paremmaksi iskien 69 matsiin pisteet 8+23=31.

Kärppien hyökkäys on Liigan paras, ainoastaan Lukko yltää vertailussa lähelle. Oululaisilta nimittäin löytyy uusien värväysten lisäksi myös todella laadukkaita alaketjujen pelaajia. Marko Anttila, Arttu Alasiurua ja Aleksi Antti-Roiko saattavat hyvinkin muodostaa Liigan parhaan kolmos-nelosketjun.

Puolustuskalusto Kärpillä toimi jo viime kaudella, eikä siinä ole nähty muutoksia. Atte Ohtamaa, Tommi Kivistö, Miika Koivisto, Martin Jandus ja Victor Berglund muodostavat ydinviisikon. Viimeisestä pelipaikasta kamppailevat Joel Olkkonen ja Arttu Paaso, joka esitti jo viime kaudella lupaavia otteita.

Maalivahtitilannekin oululaisilla on kunnossa. Tomi Karhunen ja Niclas Westerholm -tandemi toimi hienosti viime kaudella, eikä ole syytä, miksei se toimisi nytkin. Jos jompi kumpi onnistuu nousemaan selväksi ykkösvahdiksi, on se todennäköisemmin Karhunen, joka oli aivan loistava viime kevään pudotuspeleissä.

Kärppien huippujoukkue on hyvissä käsissä. Ville Mäntymaa nousi yllättäen viime kaudella päävalmentajaksi, kun Lauri Marjamäki sai monoa, ja vakuutti heti. Mäntymaan kaltaisia valmentajia näkisi Liigassa mielellään enemmänkin. Hän on elämäniloinen, keskittyy olennaiseen eikä vingu tuomareista ja on suoraselkäinen, eikä mussuta tekosyitä tappion hetkillä. Positiivisella otteellaan hän sai viime kaudella maksimaalisen tehon irti kärppänipusta, jonka materiaali ei ollut Liigan kärkeä. Mitä Mäntymaa saa nyt aikaan, kun hänellä on käsissään aivan poikkeuksellisen kova nimilista?