Rauman Lukko on jo pitkään integroinut mentaalivalmennuksen osaksi pelaajien valmennuskokonaisuutta. Elokuun alussa tilanne konkretisoitui entisestään, kun sera lisäsi valmentajalistaansa uuden tittelin: mentaalivalmentaja.

Täysin uusi toimenkuva mentaalivalmentaja ei joukkueessa varsinaisesti ole, sillä tehtävää hoitava Mirjam Wallin on ollut Liiga-ryhmän ja Lukon Akatemian pelaajien apuna jo kahdella edelliskaudella.

– Minun roolini ei ole muuttunut mihinkään. Teen töitä yhtä lailla pelaajien kanssa yhtenä joukkueen taustahahmona, Wallin kertoo raumalaisten nettisivulla julkaistussa haastattelussa.

Mentaalivalmentajan työnkuva saattaa olla monille vieras. Kyseessä ei ole pelkästään lohduttava olkapää, mikäli siviilipuolen murheet haittaavat pelaamista.

Wallin ei kuitenkaan ole terapeutti eikä psykologi, vaan pikemminkin mahdollistaja, jonka tarkoitus on ylläpitää ja parantaa pelaajan suorituskykyä henkisellä tasolla. Hänellä on korkeakoulutaustaa sosiaalityöstä, psykologiasta ja psyykkisestä valmennuksesta.

– Jokainen pelaaja ja jokainen valmennusprosessi on erilainen. Joskus tapaamisessa saattaa korostua jokin henkilökohtainen asia, joskus tapaamisten aiheet kumpuavat enemmän jääkiekosta. Suurin osa ajasta tehdään kuitenkin niin sanottua perusduunia, eli kehitetään itsetuntemusta ja työstetään henkistä suorituskykyä, Wallin paljastaa.

Mentaalivalmentajan tehtävä eroaa selkeästi muista valmentajista: Hän ei pyöri fläppitaulun kanssa pukukopissa eikä liioin pidä kalvosulkeisia joukkueelle, kuinka keskittymisen saa pidettyä parhaiten pelissä koko ottelun ajan.

– Tapaan pelaajat yksitellen. Tapaamisten aikana olen yleensä hyvin vähän äänessä. Pyrin kysymään oikeita kysymyksiä ja tarvittaessa ohjaamaan pelaajaa suuntaan, mikä mahdollistaa henkistä kasvua ja kehittymistä.

Maalivahti Oskari Setänen on yksi Lukon monista pelaajista, jotka tapaavat Wallinin kanssa kahden kesken muutaman viikon välein. Setänen pitää mentaalivalmennusta yhtenä osa-alueena ammattilaisjääkiekkoilijan arjessa fysiikka- ja lajitreenaamisen, palautumisen ja ravitsemuksen ohella.

– Eihän täällä ”Mirkku” anna ylhäältä käsin vastauksia, mitä milloinkin kuuluisi tehdä, vaan juttelun ja oikeiden kysymysten kautta sitä itse ymmärtää, mitä on tehnyt tai mitä on jättänyt tekemättä. Kun täällä juttusilla käy vaikka kerran kuukaudessakin, se mahdollistaa pysähtymään ja miettimään, mikä on mennyt hyvin ja mikä huonosti, Setänen avaa ja jatkaa:

– Jos on tarve korjata suuntaa tai jatkaa samaan suuntaan, asian näkee ja ymmärtää paljon konkreettisemmin, kun sen itse pystyy sanomaan ääneen.

Setänen korostaa oman pelipaikkansa henkisen vahvuuden merkitystä verrattuna kenttäpelaajiin.

– Maalissa ei ole varaa virheisiin. Joka kerta, kun pelaa, täytyy olla henkisesti valmis. Jos on varmuus siitä, että asiat ovat kunnossa ja mielessä on kirkkaana se, mitä sinne jäälle mennään tekemään, se helpottaa valtavasti.