Liigan pudotuspelit jatkuvat loppuviikosta puolivälierillä. SuomiKiekko-sivuston Toni Tuomala ja Miska Miettinen ennakoivat jokaisen otteluparin joukkueet, ja antavat omat näkemyksensä siitä, kuinka kussakin taisteluparissa käy.

Tässä artikkelissa käydään läpi runkosarjassa kolmanneksi sijoittuneen Pelicansin ja kuudenneksi päätyneen HIFK:n välinen sarja.

Pelicans – HIFK

(Runkosarjan voitot 4-0)

Pelicans:

Miettinen – Pelicansilla on ainakin voittojen perusteella yliote, kun se vei runkosarjassa joukkueiden kaikki keskinäiset kohtaamiset.

Lahtelaisten peli on ollut pidemmän aikaa raiteillaan monestakin eri näkökulmasta. Joukkue tekee hyökkäyspäässä tuhoja koko viisikon voimin, mutta samalla myös alakerran tiivis paketti on vaikeasti murrettava.

Kauden aikana yllättänyt lintuparvi on lisäksi sarjan parhaimpia ylivoimajoukkueita. Tämä todistaa sen, että kolme kautta luotsanneen Petri Matikaisen aikana hiottu raivokas hyökkääminen alkaa vihdoin tuottamaan tulosta numeroidenkin valossa.

Ainakaan nyt ei ole nähtävissä mitään syytä sille, miksi Pelicans hiipuisi.

Pelillinen paketti ei ole romahtanut marras-joulukuun heikkoa ajanjaksoa lukuunottamatta missään vaiheessa. Joukkue on herännyt aina, kun se on ottanut takapakkia. Helmikuun lopun shokeeraava Jukurit-tappio toimii loistavana esimerkkinä. 3-0-johto valui hukkaan 3-4-vl-tappioksi, jonka jälkeen tilille tuli vain voittoja, pois lukien Kärpät-pelistä.

Tuomala – Joukkueiden voimasuhteita miettiessä runkosarjan kohtaamisia ei kannata liiemmin miettiä. Viimeinen ottelukin päättyi näennäisesti Pelicansin selvään voittoon, mutta todellisuudessa kamppailu oli paljon tasaisempi kuin loppunumerot kertovat.

Silti Lahdessa voidaan hieroa käsiä hykerrellen yhteen. Joukkueen käyrä on ollut kauden mittaan jatkuvasti nouseva, mikä on aina pitkälle pärjäävän ryhmän tunnusmerkki numero yksi. Ville Nieminen on piiskannut nälkäisen joukkueensa pudotuspelimentaliteettiin jo kauan sitten.

Lahtelaisten riveistä löytyi näin paljon leveyttä viimeksi hopea-keväänä 2011. Juhamatti Aaltonen, Jesse Saarinen ja Hynek Zohorna ovat tasaisen joukkueen kirkkaimpia tähtiä. Itse odotan kuitenkin suurimmalla mielenkiinnolla Antti Tyrväisen ja Jesse Ylösen otteita.

Tyrväinen pelaa ehdottomasti uransa parasta kautta. Takavuosien ryntäilijästä on kasvanut älykäs kahdensuunnan pelaaja, joka runkosarjan lopussa intoutui myös pistetehtailuun.

Ylönen otti niin ikään uuden vaihteen silmään nuorten maailmanmestaruuskisojen jälkeen. Kun Nieminen tarvitsee luottosoturia jäälle erän tai ottelun ratkaisuhetkillä, yleensä Ylönen löytää itsensä askista.

HIFK:

Miettinen – Nimiin ja tiedettyyn potentiaaliin nähden runkosarjan kuudes sija oli HIFK:ltä rimanalitus. Päätöskierroksella oli jopa vaarana, että helsinkiläiset pupeltavat itsensä ulos suoralta puolivälieräpaikalta.

Runkosarjasta yksilöistä on esille nostettava kaikkiaan hurjan tehokas Erik Thorell, maalivahtiosaston Atte Engren – Markus Ruusu suorituskyky sen sijaan on pelottavasti täysin kysymysmerkkien alla.

Toisaalta on muistettava sekin, että vaikka HIFK:n paketti on levällään verrattuna Pelicansiin, sai joukkue kaamean sekoiluvaiheen jälkeen ryhtiä tekemiseen. Ari-Pekka Selinin potkujen aikaan kun HIFK oli totaalisen ulapalla. Jos ovat Engren ja Ruusu kysymysmerkkejä, niin samaa voi sanoa tuoreesta luotsista Jarno Pikkaraisesta.

Pelicansin menestystä puoltaa se fakta, että kotiedun napannut joukkue oli Lahden runkosarjapeleissä täyttä rautaa. Kotiyleisö joutui todistamaan vain kuutta pisteetöntä peliä koko talvena.

Jos HIFK saa runkosarjassa piippuun jääneen potentiaalin esille, voi sarjassa käydä luonnollisesti kuinka vaan. Joukkue kuitenkin petrasi sysimustan – Selinin potkujen aikoihin – ajanjakson jälkeen todella hienosti.

Tuomala – HIFK:sta löytyy potentiaalia nousta mitalipeleihin asti. Kaikki palaset ovat näennäisesti paikallaan. Hyökkäyksestä löytyy laatua, puolustuksessa on yksi sarjan kovimmista tekijöistä Teemu Eronen ja maalissa EHT-kaliiberin Engren.

Joukkueiden edellisessä kohtaamisessa HIFK pystyi haastamaan Pelicansin kaksi erää tasavahvasti. Liike ei kuitenkaan ollut aivan lahtelaisten tasolla ja ottelun edetessä helsinkiläiset alkoivat jäädä jalkoihin. Lopulta Engrenin pehmeä pelaaminen siivitti Pelicansin voittoon.

En usko, että HIFK pystyy vastaamaan pitkässä juoksussa Pelicansin vauhtiin pudotuspeleissäkään. Joukkue tarvitsisi vähintäänkin muuria maalinsa suulle, jotta lahtelaisten vyörytykset kestettäisiin, mutta Engrenistä urakkaan tämän kauden otteiden perusteella tuskin on.

Näin käy:
Pelicans jatkoon voitoin 4-2.

Lue myös: Liigan puolivälieräennakot: Näin käy TPS-HPK-sarjassa

Aiheet HIFK Liiga Pääuutiset Pelicans