RAUMA. Lukon maalivahti Kaapo Kähkönen on perjantai-iltana haluttua seuraa Raumalla saluunassa ja sen ulkopuolella.

Syyskauden viimeisessä kotiottelussa viime viikon perjantaina Kähkönen torjui HIFK:ta vastaan 32 kertaa, pelasi nollapelin, auttoi Lukon ensimmäiseen kolmen pisteen voittoon lähes kuukauteen ja putsasi palkintopöydän.

Äijänsuon jäähallin ravintolassa, Sandels Saluunassa, Kähkönen kertaa pelin jälkeen tunnelmiaan. Jälkipeleissä kaupataan myös Kähkösen ottelussa käyttämä pelipaita. Hinta nousee 500 euroon – ja paidan ostaa vastustajajoukkue HIFK:n huppariin sonnustautunut herrasmies!

Tämä kertoo paljon Kähkösen esityksestä kyseisessä ottelussa ja suosiosta ylipäätään.

Saluunassa ja sen ulkopuolella Kähkösen luokse jonotetaan. Lapset ja aikuiset, tytöt ja pojat, miehet ja naiset haluavat yhteiskuvaan Kähkösen kanssa. Näyttää siltä, että Kähkönen on niin suuri tähti kuin se Rauman kokoisessa kaupungissa ylipäätään on mahdollista.

– Joo, heti kun pelaa yhden nollapelin, tämä on tämmöistä, Kähkönen naurahtaa.

Pelit ja luonne tuovat faneja

Kähkösestä, 21, on helppo pitää. Nuori mies ottaa kohteliaasti kaikki kannattajat huomioon, hän on sosiaalinen ja helposti lähestyttävä ja vaikuttaa olevan aina hyvällä tuulella.

Mutta tärkein asia, jolla Kähkönen on valloittanut raumalaisten sydämet, on hienot pelit Lukon paidassa.

Vaikean viime kauden jälkeen tämän kauden ensimmäinen puolisko on ollut Kähköseltä erinomainen. Maalivahtien tilastossa Kähkönen on Liigan kakkonen niin torjuntaprosentilla (93,29) kuin päästettyjen maalien keskiarvolla (1,83) mitaten. Ja näiden lukemien eteen Kähkönen on pelannut Liigan maalivahdeista selvästi eniten minuutteja (1972.17) sekä torjunut eniten laukauksia (834).

Edellä tilastoissa on vain, kuinka sattuukaan, Kärppien Veini Vehviläinen. Kähkönen ja Vehviläinen muodostivat Nuorten Leijonien maalivahtiparin, kun Suomi voitti alle 20-vuotiaiden MM-kultaa kahden vuoden takaisissa kotikisoissa.

Muutama kuukausi MM-kullan jälkeen Kähkönen saapui Raumalle. Odotukset olivat kovat – 20-vuotiaalle vahdille liiankin kovat. Viime kausi sujui niin Kähköseltä kuin koko Lukon joukkueelta kauniisti sanottuna ailahtelevasti.

Mutta nyt Kähkösen asema Lukon ykkösvahtina on sementoitu. Hän on pelannut yhtä vaille kaikki Lukon ottelut, ja yhden kerran hänet on otettu vaihtoon kahden erän jälkeen.

Arki on nyt jämäkämpää

Kähkönen ja Lukko lopettivat syyskieroksen komeasti, kun HIFK kaatui 1–0 ja KooKoo 4–0.

[nosto tasoitus=”oikea”]Kyllä minä oman tasoni tiesin.[/nosto]

– Nyt kun saan pelata koko ajan, on ihan eri lähtökohta jokaiseen peliin ja treeniin kuin viime kaudella. Jo viime kauden loppupuoli osoitti, että pystyn pelaamaan liigaa. Sain pelata paljon ja pelit menivät hyvin, Kähkönen pohtii SuomiKiekko-sivuston haastattelussa.

– Kyllä minä oman tasoni tiesin, ja itselläni oli ennen tätä kautta vahva luotto, että pystyn olemaan Liigan kärkiveskareita. Mutta tämäkin on monen asian summa. Ei noita nollapelejäkään tule ilman kenttäpelaajien uhrautumista. Siellä on ukot hyppineet melkein pää edellä kiekkojen tielle, Kähkönen kiittelee.

Kähkönen korostaakin, että hänen oman pelinsä parantuminen heijastelee koko joukkueen tekemisen muutosta.

– En sanoisi, että viime kaudellakaan oli itseluottamus missään vaiheessa kateissa. Mutta kaikilla oli vähän pelko hanurissa koko ajan, kun se touhu oli niin sekavaa.

– Nyt olemme saaneet arkea ja peliä jämäkämmäksi. Nyt kaikilla on parempi luotto toisiin pelaajiin ja koko peliin. Hyvä näin, Kähkönen sanoo.

Kova halu suuremmille areenoille

Kähkönen on NHL-seura Minnesota Wildin varaus kesältä 2014 ja siis nuorten maailmanmestari vuosimallia 2016. Miehen tavoite on, tietysti, pelata tulevaisuudessa kotimaan Liigaa kovempitasoisissa sarjoissa. Aiemmin hän on antanut ymmärtää, että haluaisi jo ensi kaudella pelata jossakin muualla kuin Suomessa.

Toki tähän vaikuttaa se, millaista kiinnostusta muualta osoitetaan.

Jos Minnesota ei tarjoa Kähköselle tulokassopimusta ensi kesään mennessä, varaus raukeaa, ja Kähkönen on ”vapaata riistaa” muille NHL-seuroille.

– Eihän se minulle tarkoita muuta kuin, että jos Minnesota ei tarjoa sopimusta, sitten on 30 muuta seuraa, jotka voivat tarjota, hän huomauttaa.

[nosto tasoitus=”oikea”]Tavoite on pelata korkeammalla tasolla. Se on ihan selvä ja realistinen juttu.[/nosto]

– Eikä tuollaisia voi liikaa miettiä. Minun, kuten kaikkien, tavoite on pelata korkeammalla tasolla. Se on ihan selvä ja realistinen juttu. Mutta ei ajatuksia voi suunnata mihinkään kauemmas. Pian on taas seuraavat treenit ja tiistaina peli, Kähkönen painottaa.

Maalivahti muistuttaa, että eniten NHL-seurojen kiinnostukseen pystyy vaikuttamaan hän itse.

– Kiinnostus hyvin pelanneita pelaajia kohtaan kasvaa, totta kai. Mutta ei sitäkään voi liikaa miettiä. Pelataan tämä kausi ja katsotaan muita asioita sen jälkeen.

– Eihän mitään uutta tule, jos ei tee töitä hyvin nyt ja keskity tähän kauteen. Meillä on hyvä ryhmä jätkiä, ja nyt keskitetään kaikki paukut tähän kauteen. Voittoahan tässä kaikki haluavat.

Ikimuistoinen joululahja pikkufanille

Yhteiskuvia fanien kanssa on otettu jo varmaan parikymmentä, ja ottelun päättymisestä on vierähtänyt jo puolisen tuntia. Yksi, illan kenties tärkein ja miellyttävin, tehtävä on Kähkösellä vielä jäljellä.

Kähkönen on luvannut nimikirjoituksella varustetun pelipaitansa 5-vuotiaalle fanilleen Viljo Rekolalle. Ujostellen Viljo kättelee Kähkösen, muttei saa sanaa suustaan.

Helsingissä asuva Viljo on sonnustautunut jalkapalloseura HJK:n pipoon, mutta tämän raumalaislähtöinen isä Mikko haluaa pojan kasvavan itsensä tavoin myös lukkolaisuuteen.

Kähkönen kyselee pojalta vaikka mitä ja juttelee tälle niitä näitä, mutta Viljon jännitys idolin edessä ei vain meinaa hellittää.

Viljo saa paitansa – todennäköisesti yhden ikimuistoisimmista joululahjoistaan koskaan – ja lopulta poseerausten jälkeen jää sulaa.

– Mä oon luistelukoulussa. Mustakin tulee maalivahti, Viljo ilmoittaa.

Siitä ei liene epäilystäkään. Varsinkin, jos Viljo jaksaa seurata idolinsa tekemisiä kaukalossa ja sen ulkopuolella.