Kyllähän se nähtiin Sveitsi-ottelussa millainen kiekkomaa Slovenia on. Tulivat 0-4-tappioasemasta tasoihin. Pieni lätkämaa, jonka kirkkain tähti on Kopitar, joka tosin ei ole kisoissa. Yksi niitä maita, jos annat sille pikkusormen, se pystyy roikkumaan siinä kiinni koko ajan.

[nosto tasoitus=”oikea”]Sanotaan, että Suomella on pakkovoiton paikka, ei maistu tuo sana minulle.[/nosto]

Sanotaan, että Suomella on pakkovoiton paikka, ei maistu tuo sana minulle. Joka peliä Suomi lähtee voittamaan. Neljä päivää ja kolme peliä. Tuli yks voitto, yksi rankkaritappio ja tappio. Sitten välipäivä ja sitten kaatuu Slovenia. Jätkät hoitaa sen varmasti tyylikkäästi, joukkue tietää mikä tilanne on.

Ei Leijonilla mitään asennoitumisongelmia tule olemaan. Ryhmä tietää, että kannattaa laittaa luistimen nauhat kunnolla kiinni ja kypärä tiukasti päähän joka peliin. Tullaan näkemään nälkäinen ja voitonhimoinen Suomi.

Pelejä ei ole niin tiuhaan, että palautumisen kanssa olisi ongelmia. Enemmän se on siinä, että saadaan korvien väli kuntoon. Suomella on ihan hyvä ohjelma. Suomi aloitti turnauksen ensimmäisenä päivänä ja päättää sen runkosarjan viimeisenä pelipäivinä. Peli, lepo, sitten kaksi peliä ja lepo, sitten peli ja kaksi vapaata, sitten lauantaina päiväpeli ja sunnuntaina iltapeli sekä tiistaina iltapeli. Ei ohjelmassa mitään vikaa ole. Hyvä ottelurytmiohjelma Suomen kannalta. Levon kautta rasituksen suhde on melkein parasta mitä saada. Esimerkiksi Minskissä 2014 oli paljon tiiviimpi ohjelma.

[nosto tasoitus=”oikea”]Keskiviikkona voitto Sloveniasta ja sitten on pari päivää vapaata ja mahdollisuus ottaa pieni irtiotto.[/nosto]

Keskiviikkona voitto Sloveniasta ja sitten on pari päivää vapaata ja mahdollisuus ottaa pieni irtiotto. Vähän joukkuedinneriä ja akkujen latausta viikonloppua varten.

Tähän mennessä turnausta Leijonien riveistä ansaitsee noston Mikko Rantanen. On ollut vahvaa pelaamista. Filppula oli myös Tshekkiä vastaan tosi hyvä. Korpisalo myös ok. Kolme peliä neljään päivää ihan hyvää suorittamista kokonaisuutena. Torjuntaprosentti on alle 90 ja se ei ole hyvä, mutta siihen vaikuttaa paljon Ranska-peli.

Suomen peli on heilahdellut. Hyvää erää on seurannut heikompi ja niin edelleen. Lisäksi henkilökohtaisia virheitä on tullut liikaa. Topilla (Jaakola) oli huono päivä Tshekki-ottelussa. Kiekkoa katsomoon ja se kardinaalimunaus. Ei vaan voi tulla sellaisia. Se vaan on niin.

Tämä on oppimista tämä matka. Kolme peliä nyt kätelty. Moni luettelee negatiivisia asioita, mutta Ranska-pelin jälkeen tultiin hienosti takaisin ja Leijonat pelasivat mahtavan erän. Tuli myös myöhemmin tuska, se tulee tietyille pelaajille. Pelirohkeus on avainasemassa.

[nosto tasoitus=”oikea”]Ranskat ja muut maat ovat osoittaneet, että ei tule helppoja pelejä enää.[/nosto]

Pitää myös nostaa esiin kisojen kova taso. Ranskat ja muut maat ovat osoittaneet, että ei tule helppoja pelejä enää. Pitää olla valmiina joka peliin. Joukkueen pitää löytää kasvun merkki ja mennä eteenpäin. Se on kuitenkin fakta, että tämä on tulosurheilua ja vain voitot ja pisteet lasketaan. Se miten voitto tulee, ei myöhemmin merkkaa mitään. Muistan, kun pelasimme Bratislavassa Ruotsia vastaan. Oltiin aivan alakynnessä, Ketterer otti varmasti yli 50 torjuntaa ja Riihijärvi teki meille kaksi maalia. Me vain heitettiin purkukiekkoa, mutta Suomi voitti 2-1. Eipä sitä moni muista millainen peli oli, mutta tulos jäi historian kirjoihin.

Timo Jutila

Timo Jutila voitti vuonna 1995 Leijonien kapteenina ja keväällä 2011 joukkueenjohtajana MM-kultaa. MM-kisojen aikana saamme SuomiKiekko-sivustolla nauttia ”Jutin Ylämummo”-palstan myötä miehen videoista ja teksteistä.