Lue lisää:
KHL:n tehokkain suomalainen NHL-jäille – siirtyy Leo Komarovin seurakaveriksi!

Miro Aaltosen tarina on mielenkiintoinen.

Näihin aikoihin viime keväänä Aaltonen istui katsomossa Oulussa.

Hän ei meinannut mahtua Kärppien kokoonpanoon, koska hän oli hukassa.

Vaikka silloinen oululaisjoukkueen päävalmentaja Lauri Marjamäki antoi mahdollisuuksia, ei Aaltonen pystynyt vastaamaan huutoon.

Vuosi eteenpäin ja kädessä on sopimus Toronto Maple Leafsin kanssa.

Melkoinen muutos.

***

Ensimmäisillä liigakausilla Bluesissa Aaltonen väläytteli. Varsinkin syksyllä 2012 hän paukutti maaleja varsin hyvällä tahdilla, ennen kuin loukkaantumiset tulivat ja pilasivat loppukauden.

Sen jälkeen kehitys jäi junnaamaan paikoilleen. Kesällä 2015 hän siirtyi Ouluun, missä tarkoitus oli ottaa askel eteenpäin. Tavoitteena oli nousta A-maajoukkuetason pelaajaksi.

Näin ei käynyt.

Oli jopa pieni yllätys, että KHL:stä osoitettiin kiinnostusta Aaltosta kohtaan. Vaikka kausi Kärpissä oli pisteiden valossa kohtuullinen, jäi varsinkin keväästä huono maku suuhun.

– Kun olen ajatellut sitä, että mikä siinä meni vikaan, niin siinä tuli painittua itseluottamuksen kanssa. Välillä olin katsomossa, välillä pelasin.

– Se oli opettavainen vuosi, Aaltonen mietti, kun kysyin häneltä syksyllä Oulussa vietetystä ajasta.

Vitjazissa kaikki lähti luistamaan.

Jo alkukaudesta Aaltonen oli hurjassa iskussa. Tuli vastuuta, tuli onnistumisia ja lumipallo lähti vyörymään.

23-vuotias hyökkääjä oli Leijonien parhaimmistoa ensin Karjala-turnauksessa ja myöhemmin Venäjällä.

Tämän kauden maajoukkuenäytöt ovat olleet huikeita.

Tätä kautta Aaltonen on ollut hyvin vahva ehdokas Leijonien kevään MM-kisamiehistöön.

***

Onko Aaltosesta sitten NHL-pelaajaksi?

Miksei.

Maple Leafs näkee hänessä mahdollisuuden. Hän on pelaaja, jonka voi sijoittaa farmiin, mutta joka voi lunastaa paikkansa ylhäältä.

Low risk.

Tuohon yleensä lisätään reward perään, joka voi olla tässä tapauksessa mitä tahansa. Parhaimmillaan hänestä tulee NHL-pelaaja, huonoimmillaan hän on hyvä lisäys AHL-tasolle.

Tänä vuonna Aaltonen on saanut lisää luistelu- ja kamppailuvoimaa, minkä johdosta hän on pystynyt ylipäätänsä pärjäämään KHL:ssä.

Pohjalla oli jo valmiiksi pelitaitavuutta. Aaltonen on juonikas ja hän taitaa maalinteon. Toki hän kaipaa edelleen lisää terävyyttä, mutta kehityskäyrä on ollut jälleen ylöspäin.

Tämä kausi oli hänelle tärkeä itseluottamuksen kannalta. Aaltonen näki sen, että hän pystyy pärjäämään kovatasoisessa sarjassa ja että hän pystyy olemaan esillä kansainvälisissä peleissä.

Eikä hän ole vasta kuin 23. Nuori pelaaja kuitenkin.

Hieno juttu nyt julki tulleessa kuviossa oli se, että Aaltonen lähtee kokeilemaan.

Hän ei jäänyt koluamaan KHL:ään. Hän uskalsi ottaa hyppäyksen.

Eipähän tarvitse sitten jossitella kolmikymppisenä, että miksi en lähtenyt. Miksi en kokeillut. Ja mitä hän menettää tällä reissulla? Tilausta on joka tapauksessa Euroopassa, jos Pohjois-Amerikassa pelit eivät lähde kulkemaan toivotulla tavalla.

Nyt kannattaa kokeilla. Torontossa kun ei pelätä antaa mahdollisuuksia nuorille pelaajille. Jos olet hyvä, saat kyllä paikan.