Tiistaina Liigan puolivälierät lähtivät käyntiin värikkäästi. Varsinkin Tampereella, missä Ilves järjesti heti ison yllätyksen.

Samaan aikaan Kärpät päätti tuoda ilmi ison uutisen: päävalmentajana toiminut Kai Suikkanen sai kenkää.

Täysin puskista päätös ei kuitenkaan tullut.

Taustalla oli useampi tekijä, jotka johtivat potkuihin.

1) Tausta

Suikkanen saapui Kärppiin paikassa, missä oululaisjoukkueen runko meni pahasti uusiksi. Sebastian Ahot, Jesse Puljujärvet, Markus Nutivaarat, Miro Aaltoset ja kumppanit lähtivät muualle. Samalla seuran suosta nostanut Lauri Marjamäki lähti Leijonien päävalmentajaksi.

Muutokset olivat tuntuvia. Ne loivat hurjan haasteen purtavaksi.

Oulussa Kärppien yhteisö ei ollut enää tyytyväinen siihen, millaista peliä Kärpät esitti kaukalossa. Marjamäen kiekko oli viestien perusteella tylsää ja hidasta. Jatkuvia viivelähtöjä alettiin jo vihata. Toki nyt puhutaan edelleen siis jääkiekosta, joka toi Ouluun kaksi mestaruutta ja yhden pronssin.

Sponsorit antoivat painetta ja Kärpät lähti tekemään muutoksia.

Kärpillä teemana oli nopeuttaa peliä. Tuoda meininkiä tekemiseen.

Päävalmentajavalinnan Kärpät teki Suikkasen ja Karri Kiven välillä.

Nythän tämä kohta näyttää varsin hauskalta, kun Kiven johdolla Ilves ylsi säälipleijareista puolivälieriin ja voitti siellä ensimmäisen taiston Tapparaa vastaan.

”Mitä jos?” -kysymykset lähtevät helposti ilmoille. Kivi kun olisi voinut tuoda jatkumoa Marjamäen perinnölle, joka heitettiin tylysti roskakoriin Suikkasen myötä.

Jo itse ratkaisu oli väärä, jonka kanssa Kärpät joutui nyt nöyrtymään ja nostamaan käden ylös virheen merkiksi.

2) Utopistinen tapa

Suikkanen julisti jo aikaisessa vaiheessa sen, etteivät viivelähdöt ole mikään Kärppien juttu tällä kaudella. Suikkanen haki muutosta hyvin pelkistetyllä konseptilla, josta paistoi läpi iso teema. Nopeuttaminen, nopeuttaminen ja nopeuttaminen.

Tätä Kärpät lähti tavoittelemaan tavalla, mikä ei kuuna päivänä olisi tuottanut toivottua lopputulosta. Liigassa ei voi pelata träppiä vastaan niin, että yksi tai kaksi pelaajaa yrittää yksitellen puskea läpi. Träppiä vastaan tehokkain lääke on hyvin reagoiva viisikko, jolla on eri rikkomisvaihtoehtoja ja kyky olla tukemassa eri tapoja.

Nämä kaikki olennaiset tavat loistivat poissaolollaan syksyllä. Huonojen otteiden keskellä Suikkanen selitteli kesän isoja muutoksia ja sitä, miten ottaa aikansa, että kaikki pääsevät samalle sivulle.

Kärppien peli oli niin solmussa, että sille oli pakko tehdä jotain. Suikkasta valitsemassa ollut Kärppien johto päätti puuttua asiaan ja oululaisseuran sisällä tehtiin muutoksia.

3) Liike, joka sinetöi kohtalon

Apuvalmentajana toiminut Mikko Manner otti Kärpissä pelinkehittäjän roolin. Kärpät alkoi toistaa jälleen kiekkokontrollitekoja ja viisikkopeliin tuli ulottuvuuksia kahteen suuntaan. Ilmoille tuli paljon niitä teemoja, joita Kärpissä nähtiin jo Marjamäen aikana.

Kärpät oli runkosarjan loppupuoliskolla yksi Liigan parhaista joukkueista. Se itse asiassa pelasi hyvin lennokasta ja nopeaa lätkää, koska rakenteet olivat kunnossa. Tukipelaaminen oli huomattavasti paremmalla tasolla, päätykiekkoja oululaisjoukkue voitti huomattavasti paremmin ja jumissa olleet yksilöt pääsivät lentoon.

Tämä liike oli se, joka sinetöi Suikkasen kohtalon. Oli aivan sama, mitä keväällä tapahtuisi.

4) Sietämätön tilanne

Ei päävalmentaja voi olla niin sivuraiteella, mitä Suikkanen oli marraskuun jälkeen Kärpissä. Samalla: kaikki kunnia Mannerille. Kärppien peliin tuli selkeyttä, rytmiä ja laatua, mikä johti parempiin lopputuloksiin. Manner oli iso tekijä siinä, ettei Kärppien kaudesta tullut täydellistä fiaskoa.

Järjestely johti täysin sietämättömään tilanteeseen. Varsinkin kun muutos tehtiin kesken kauden. Onhan ennenkin Liigassa ja muualla nähty järjestelyjä, joissa apuvalmentajilla on suuri rooli ja joissa joku tai jotkut apuvalmentajat ovat määrittelemässä itse peliä. Näissä roolijako on selvillä jo alusta lähtien.

Nyt kun rivejä ravisteltiin kesken kaiken, oli selvää, että jossain vaiheessa tilanteelle oli tehtävä jotain.

5) Lopputulos

Kaiken päälle Kärppien kausi päättyi nololla tavalla. Mitalivuosien jälkeen sijalle kymmenen jääminen ja 1. pudotuspelikierroksella tippuminen oli jotain sellaista, mitä kärkiseurojen joukkoon itsensä mieltävässä organisaatiossa ei voida katsoa hyvällä.

Tippuminen johti saumaan, jossa muutos oli hyvä tehdä.

Mannerin nimittäminen päävalmentajaksi on täysin oikea ratkaisu. Hän on se, joka tuo oululaisseuraan pelillistä jatkuvuutta.

Hän on se, joka pystyy tavoittelemaan sitä, mihin Kärpät haluaa mennä. Kärpät haluaa olla taitava ja nopea joukkue. Sitä varten pelin pitää olla kunnossa.

Manner on erittäin fiksu kiekkotaho. Hänessä on räväkkyyttä ja luonnetta. Hän on hyvä ihmisvalmentaja, eikä hän jää vain piirtelemään kuvioita fläppitaululle. Hän on helposti lähestyttävä ja hyvin inhimillinen.

Manner on tavoitellut päävalmentajan paikkaa Liigassa jo tovin ajan. Nyt hän on unelman äärellä. Siitä voi nostaa hattua hänelle. Taustalla on Kiekko-Laserissa talousvaikeuksien keskellä riutumista ja tyhjän päälle joutumista. Leijonien nykyinen päävalmentaja Marjamäki teki loistavan ratkaisun, kun hän kysyi aikanaan Manneria mukaan Kärppien valmennukseen.

Molemmilla heillä on hyvin samankaltaisia ajatuksia jääkiekon nykysuunnasta. Molemmat haluavat joukkueilleen nopeaa reagointilätkää, jossa rakenteet ovat kunnossa.

Manner on tehnyt hyvää työtä Kärpissä nuorten pelaajien kanssa viime vuosien aikana. Hän on jatkossa mukana Nuorten Leijonien valmennustiimissä, mistä hän lähti tavoittelemaan kansainvälisten pelien näkökulmaa. Hänellä on jano kehittyä valmentajana.

Kärpät sai hyvän päävalmentajan itselleen. Kärpät saa itselleen päävalmentajan, joka pitää huolen siitä, että arjen työ kestää päivänvalon.

Paikka toki on äärimmäisen kova, sillä jälleen kerran Kärpät menee pahasti uusiksi kesän aikana. Mika Pyörälä lähtee Sveitsiin ja varsinkin hyökkäyksessä on isoja kysymysmerkkejä merkittävien ruutujen täyttämisessä.

Ennen kaikkea Kärppien pitää pystyä palauttamaan uskottavuus siirtomarkkinoilla. Suikkasen aikana oululaisseura ei enää houkutellut nuoria yksilöitä. Jarno Kärjet, Niko Ojamäet ja kumppanit valitsivat mieluummin Tapparan kuin Kärpät.

Kärpät yrittää palata jälleen tilaan, missä nuoret pelaajat voivat tulla ja kehittyä. Mennä eteenpäin, tavoitella A-maajoukkueeseen nousua.

Sitä varten pitää toki olla oikeita yksilöitä. Tässä vaiheessa katseet kääntyvät seurajohdon puolelle.

Suikkanen oli Kärpiltä valinta, jota sen ei olisi pitänyt tehdä. On toki ihan ymmärrettävää, että esimerkiksi Manneria ei haluttu nostaa päävalmentajan paikalle tilassa, missä tiedettiin, että muutoksia on luvassa vaikka kuinka paljon.

Noh, nyt vuotta myöhemmin tilanne on jälleen hyvin samankaltainen, mutta muutos oli pakko tehdä.

Vuoden aikana Kärppien imago koki rajun kolauksen. Uudella toimitusjohtajalla Tommi Virkkusella riittää töitä sen paikkaamisen kanssa.

Mannerin nimitys oli ensimmäinen liike tässä.

Aiheet Kärpät Liiga Manner Mikko Pääuutiset Suikkanen Kai