Tällä kaudella NHL:stä on tullut ilmoille jos jonkinlaista suomalaistarinaa.

Hattutemppuja, hattutemppuja ja vielä kerran hattutemppuja. On ollut huikeasti sarjaan tulleita tulokkaita ja on ollut mahtavia tarinoita hieman kokeneemmalta osastolta.

– Olen selostanut kohta kymmenen vuotta NHL:ää ja en muista omalta uraltani tämmöistä, että meillä paukkuu suomalaisten osalta joka yö omalla tavallaan, Viasatille NHL-pelejä selostava Antti Mäkinen sanoo intoa täynnä.

– Jos miettii noita kirkkaimpia kavereita, niin Patrik Laineet ja Sebastian Ahot ovat pystyneet pelaamaan ihan sitä samaa peliä, mitä he pelasivat aiemmin junnukisoissa ja SM-liigassa. Se kertoo vain siitä, että millainen kompetenssi heillä on pelata maailman parhaassa jääkiekkosarjassa, Mäkinen jatkaa.

Eivätkä pelkät tulokkaat ole olleet niitä tapauksia, joita on voinut hehkuttaa läpi vuoden.

Mäkinen pystyy helposti nostamaan esille Minnesota Wildin suomalaiskaksikon Mikael Granlundin ja Mikko Koivun. Vaikka tulokaspelaajat jättää laskuista, eivät upeat tarinat katoa minnekään.

– Esimerkiksi Joel Armia painelee jalkakikkoja keskialueella, iskee kiekkoa pönttöön ja on Winnipeg Jetsin organisaatiossa todella arvostettu jätkä. Hän on omaksunut sen roolin, mikä hänellä on, eikä hän haihattele mitään, vaan tekee duunia.

Mäkiselle voikin heittää pahan kysymyksen aiheesta.

Mikä on ollut positiivisin suomalaistarina tällä kaudella?

– Se on todella vaikea kysymys, koska niitä on ollut niin monta, Mäkinen sanoo ja miettii.

– NHL:ssä media puhuu monesti maalintekijöistä, esimerkiksi vaikka Zach Parisesta, jolla on ollut vaikeampi kausi. Tai kun käy läpi ihan ketä tahansa muuta maalitykkiä, niin siellä puhutaan ja verrataan tyylillä ”hän ei ole Aleksander Ovetshkin & Laine -kaliberin maalintekijä, mutta hän on hyvä maalintekijä”. Laine, 18-vuotiaana on noissa puheissa, että on Ovetshkin ja Laine, sitten tulevat ne muut jämäkät maalintekijät sen jälkeen. Ehkä se kuvaa parhaiten sitä, mitä Laine on tehnyt ja mitä hän on pystynyt tuomaan sinne.

– Sanon Laineen, koska hän on ollut kirkkaimmissa valoissa ja hän tuntuu vastaavan aina pieneen hiljaisempaan hetkeen hattutempulla, mikä on ihan hyvä lääke, Mäkinen naurahtaa.