Suomalaisilta järisyttävä näytös NHL-finaalissa – ”Olihan hän paras”

© Kuva: Getty Images

Stanley Cup -finaaleissa Chicago Blackhawks on nyt katkaisun paikassa, kun se voitti viidennen finaaliottelun Tampa Bay Lightningia vastaan 2-1 ja meni finaaleissa 3-2-johtoon.

Toimittajat Ilari Savonen ja Antti Eteläaho käyvät läpi viidennen pelin puhuttaneet asiat ja isoimmat pointit.

***

Suomalaispelaajilta, varsinkin Valtteri Filppulalta ja Teuvo Teräväiseltä väkevä peli.

Savonen: Niin kyllä Filppula oli yksi viidennen finaalin parhaista pelaajista ellei paras. Tai no kun käy läpi, niin olihan hän paras. Todella väkevää tekemistä ja johti varsinkin hyökkäyspeliä Lightningilla. Sai omaan osumaansa hienon syötön Jason Garrisonilta, mutta onnistui pienestä kulmasta tälläämään sen vielä sisään. Blackhawksilla Teräväinen oli todella vaarallinen ja vaarallisin koko joukkueesta. Teuvolla oli paikkoja pistää peli pakettiin vielä lopussa, mutta ei onnistunut. Teräväisen, Kris Versteegin ja Antoine Vermetten ketju oli Blackhawksin paras. Aika hieno tilanne sinänsä, että kaksi suomalaispelaajaa on käytännössä molempien finalistijoukkueiden parhaimmistossa. Isoissa peleissä isosti esillä.

Eteläaho: Filppula oli tänään Tampa Bayn paras hyökkääjä, jos ei jopa paras kenttäpelaaja. Voitti isot määrät aloituksia ja teki toisessa erässä maalin. Jo ensimmäisen erän alkuminuuteilla Filppula sai pari hyvää paikkaa, mutta vielä niistä ei punalamppu syttynyt. Filppula voi olla tyytyväinen omaan henkilökohtaiseen esitykseensä. Teräväinen oli myös näkyvä. Hän oli sitten ehkä se Chicagon paras hyökkääjä. Monta fiksua pelinlukua, kuten loppuhetkillä tullut aloituksen hankkiminen Tampa Bayn päätyyn. Teräväisellä oli paikat täräyttää parikin maalia, mutta maalit jäivät uupumaan, joten hieman terävyyttä kaipaisin vielä maalintekoon.

Nikita Kucherovin loukkaantuminen oli järkyttävän kova kolaus Lightningille.

Savonen: Todella tuntuva menetys. Ensimmäiset raportit kertoivat solisluun murtumasta, mikä tietäisi sitä, että voi sanoa hyvästi finaalisarjan loppuvaiheille. Harmittava juttu kyllä, sillä Kucherov on erittäin viihdyttävä pelaaja ja on ollut koko finaalisarjan ajan kovasti esillä. Mutta näitä tulee ja nyt on Lightningin keksittävä uudet lääkkeet. Hänen ketjunsa, jossa vierellä normaalisti pelaavat Ondrej Palat ja Tyler Johnson, oli kohtuullisen näkymätön sen jälkeen, kun Kucherov siitä tippui pois. Palat yritti välillä väläytellä, kun taas tiettävästi itsekin loukkaantuneena pelaava Johnson oli kaukana valokeilasta. Kyllähän käytännössä kahden ratkaisijapelaajan ”poissaolo” näkyy pahasti ja vielä kun Steven Stamkos on aivan yössä. Onhan siinä taakkaa.

Eteläaho: Tampa Baylle Kucherov on ehdottomasti kova menetys. Silti, tarvitseeko taistelu yhtä miestä? En usko, että yhden kenttäpelaajan puutteeseen mestaruusjoukkue kaatuu. Ei ainakaan saisi kaatua, jos mestaruutta halutaan tavoitella. On mielenkiintoista nähdä se, miten Jon Cooper muokkaa ketjujaan, jos Kucherov ei pelaakaan enää tässä sarjassa. Toivon mukaan venäläistähti palaa seuraavassa pelissä takaisin kaukaloon, sillä hän nostaa ehdottomasti pelien viihdearvoa.

Jo aiemmin finaaleiden aikana oli nostoissa kaksi kysymystä. Missä on Patrick Kane? Ja missä se Stamkos heiluu? Nostetaanko taas esille?

Savonen: Taas aika todella paska peli molemmilta. Kane on aivan alistunut ruotsalaispuolustajan Victor Hedmanin edessä ja Stamkos on ollut surkea jo tovin ajan. Molemmat ovat kaukana siitä, mitä osaavat olla parhaimmillaan. Totta kai finaaleissa puolustetaan tiukasti ja heitä vartioidaan koko ajan, mutta sitten taas ympäriltä on useampi pelaaja pelannut huomattavasti paremmin. Silloin on katseiden käännyttyvä heitä kohtaan. Nihkeästi ovat pelanneet.

Eteläaho: Viisi peliä on nyt pelattu näitä Stanley Cup –finaaleita. En olisi uskonut tätä, mutta Kane ja Stamkos ovat olleet joukkueidensa huonoimpia pelaajia. Onko sitten todella niin, että heidät puolustetaan niin hyvin pois tilanteista, etteivät saa mitään aikaiseksi? Kyllä heidän silti pitäisi kyetä heidän taitotasoillaan voittamaan ainakin osa 1-vs-1 -tilanteista. Oli mikä tahansa tehottomuuteen syynä, kummaltakin mainituista tähdistä vaadittaisiin paljon lisää. Varsinkin Stamkosin rooli korostuu kuudennessa finaalissa, kun Lightning pelaa selkä seinää vasten. Miten kapteeni vastaa huutoon? Onko hänessä ainesta voittavaksi kapteeniksi?

Peluutuksista riittää taas mietintää. Vai? Olipa hankala peli taas lähellä unelmaa nyt olevalle Kimmo Timoselle.

Savonen: Sinänsä ei kovin paljoa yllätä, että Duncan Keith veti taas 400 minuuttia jäällä, mutta vähän yllättävää oli se, että toisessa erässä esimerkiksi Timosen peliaika väheni huomattavasti, kun juuri ensimmäisessä erässä tasaisemmalla peluutuksella Blackhawks oli pelannut paremmin. Ja loppupeleissä pelin ratkaisi kolmosketju, eikä paljon kuormitetuista ykkös- tai kakkosketjusta jompi kumpi. Mutta tuo tyyli Blackhawksilla on ollut ja tuskin se tuosta muuttuu kuudenteen peliinkään. Mutta hienoa, että Timonen on nyt todella lähellä sitä isoa unelmaansa.

Eteläaho: En ymmärtänyt aivan täysin Cooperin viime hetkien peluutuksia. Stamkos on ollut jääkylmä finaaleissa, mutta kun mietti mikä ratkaisupotentiaali hänellä on, niin oli hivenen yllättävää nähdä Stamkos jäällä vasta, kun peliaikaa oli jäljellä reilu minuutti ja Lightningilla oli oman pään aloitus. Ennen sitä Tampa Bay sai tärkeän hyökkäysaloituksen, ja minkä ketjun Cooper komensi jäälle? Nelosketjun. En ymmärtänyt tuota ratkaisua ollenkaan. Chicagon kolmos- ja neloskentät olivat viidennen finaalin parhaat kentät. Tämä sarja näyttäisi ratkeavan siihen kumman joukkueen ”alaketjut” voittavat omat ”matchauksensa”. Timonen sai peliaikaa surullisen vähän. Tässä pelissä hän oli mielestäni ehdottomasti varmempi kuin viime kerralla, joten Timonen olisi ansainnut lisää vastuuta.

Ilari Savonen
Twitter: @ilarisavonen

Antti Eteläaho
Twitter: @finanatsu