Jääkiekkokauden viimeisen Euro Hockey Tour –turnauksen ilta on vuosittain yksi lajiväen eniten odottamista illoista. Silloin on MM-näytöt annettu, jääkiekkomaajoukkueen valmennusjohto sulkeutunut viimeiseen mietintäänsä omaan kammioonsa, ja yleensä MM-kisoihin valittu joukkue saatu selville.

Niin nytkin.

Seuraavaksi kulloinenkin päävalmentaja pohtii otsa rypyssä median edessä, että valinnat olivat vaikeat. Sen jälkeen asiantuntija- ja fanipiirit alkavat makustella, palastella, pohdiskella, kiitellä ja tuomita valintoja.

Niin nytkin.

Lähes joka kevät esiin nousee nimiä, jotka aiheuttavat spekulaatiota ja nostavat tunteita enemmän kuin jotkin toiset.

Niin nytkin.

Teuvo Teräväinen ja Michael Keränen ovat tämän kevään kuumimpien pohdintojen kohteet.

Teräväisen kohdalla valitsematta jättäminen on hetken pohdinnan jälkeen varsin helppoakin ymmärtää. Älkääkä käsittäkö väärin, en pidä Teuvo Teräväistä huonona jääkiekkoilijana. Nyt vain ei ollut hänen aikansa päästä MM-joukkueeseen.

Ruotsin turnauksen keskimmäinen peli osoitti, että tällä tasolla hänen paikkansa ei missään nimessä ole laitahyökkääjänä. Hän on sentteri, ja hänen kuuluu pelata sentterinä. Sillä paikalla hän saa itsestään tarvittavan irti.

Minskin joukkueen kahden ensimmäisen ketjun keskikaistoilla hyökkäävät Olli Jokinen ja Petri Kontiola. Teräväinen tarvitsisi ehdottomasti paikan ns. hyökkäävässä ketjussa, eikä hän näitä kahta ohita.

Jarkko Immonen ei näyttänyt hyökkäyssuuntaan tänä viikonloppuna parastaan, mutta historia on osoittanut hänen olevan erinomainen arvoturnauspelaaja. Immonen on vahvaan roolitukseen nojaavassa joukkueessa enemmän kolmossentteri kuin Teräväinen. Lisäksi päävalmentaja Erkka Westerlund näki hänet joukkueessaan jo Sotshissa ja tietää, mitä saa numero 26:lta.

Nelossenttereiden tilanteeseen tässä tekstissä ei Teräväisen kanssa tarvitse edes mennä.

Se päätös taas ei maistu, että Michael Keränen ei ole joukkueessa.

Keräsenkin paikka olisi kahdessa ensimmäisessä ketjussa, ja eihän niihinkään mahdu yhteenlaskettuina kuin neljä laitahyökkääjää.

Jori Lehterä ja Juhamatti Aaltonen pelaavat Kontiolan laidoilla, ja Leo Komarov päässee taas OJ:n rinnalle. Siinäpä sitten olisi taitavalle, juonikkaalle ja kokeneilta ketjukavereilta kaiken varteensa imevälle nuorelle debytantille paikka.

Nyt se paikka voi olla vaikkapa Miikka Salomäen, jos Westerlund haluaa pitää Pekka Jormakan, Immosen ja Tommi Huhtalan kimpassa.

Keksin kuitenkin vain yhden selityksen sille, ettei Keränen ole joukkueessa: Minnesota Wild.

Westerlund on jo kommentoinut, ettei odota enää vahvistuksia NHL:stä. On kulunut kuitenkin vain viisi päivää siitä, kun valmentajavelho lausui Leijonien mediatapaamisessa, että ottaisi kaikki kolme Minnesotan suomalaishyökkääjää (Mikko Koivu, Mikael Granlund, Erik Haula) MM-joukkueeseen.

Uskon, että Westerlund on sisimmässään enemmän tuota jälkimmäistä mieltä. Wild voi jo muutaman tunnin päästä olla kahden tappion päässä kesälomasta.

Westerlund on kertonut, että hän on ja on ollut NHL-pelaajiin yhteydessä MM-asian tiimoilta vasta kunkin pelurin kauden päätyttyä.

Olli Jokisen MM-kisoihin tulon hän kuitenkin aavisti jo Sotshissa. Miksei hänellä olisi samanlaista aavistusta myös Koivusta ja Granlundista?

Panu Markkanen
Twitter @PanuMarkkanen