Justin Azevedo vastaan Sergei Mozjakin.

KHL-finaalien huikean viihdyttävä sarja Lev Prahan ja Metallurg Magnitogorskin välillä voidaan helposti kiteyttää tähän kahden huippuvireisen hyökkääjän kohtaamiseen.

Vaikka finaalit ovat vielä kesken ja herkullista seiskapeliä vaille paketissa, voi jo nyt nämä nimet nostaa esille.

Kaksi eurooppalaisen kiekkoilun tämän hetken todellista supertähteä ovat vieneet kaiken huomion tämän kevään huikeista finaaleista.

Ja helppohan kaksikkoa on hehkuttaa. Jos Liigan finaalit muistetaan tältä keväältä tasokkaista, mutta puolustusvoittoisista peleistä, on ruplaliigassa menty eikä meinattu.

Sekä Kari Jalosen Lev että Mike Keenanin Metallurg ovat molemmat pelanneet lähestulkoon läpi kauden iloista hyökkäyspeliä. Se on vain korostunut näissä finaaleissa.

Se on tarjonnut juuri näille kahdelle erilaiselle, mutta samalla yllättävän paljon samankaltaisuuksia urallaan kohdanneelle taikurille vapaan tontin loistaa.

Ja sen kaksikko on käyttänyt kyselemättä hyväkseen.

Ei käyttöä NHL:ssä

Yksi selvästi yhdistävä tekijä Mozjakinilla sekä Azevedolta löytyy uran tilastoja katsellessa. Pisteitä on syntynyt jokaisessa pelaamassaan sarjassa hurjaa tahtia.

Silti NHL-pelien määrä on pyöreä. Nolla.

”Liian pehmeä.” ”Liian pienikokoinen.”

Kun katsoo molempien pelaajien uria, löytyvät syyt tähän muutalta kuin puhtaasti taitotasosta tai yleisestä osaamisesta kiekkoilijana.

Jakkaran kanssa juuri ja juuri 170-senttinen Azevedo ei huimista AHL-vuosista huolimatta saanut koskaan näyttöpaikkaa Los Angeles Kingistä.

Kanadalaissentteri tajusi tiensä olevan umpikujassa Pohjois-Amerikassa. Tie vei Raumalle ja Lukkoon, mistä huikea kausi toi sopimuksen KHL-palkkojen kylkeen kiinni.

Pehmeä taiteilija Mozjakin kävi puolestaan jo nuorena poikana kokeilemassa lyhyen pätkän Pohjois-Amerikassa QMJL:ssä. Homma ei toiminut alkuunkaan, jonka seurauksena edessä oli paluu tuttuun ympäristöön.

Tämän jälkeen taituri on jo useamman kauden ollut koko KHL:n ylivoimaisimpia pelaajia. Vaikka seura on vaihtunut, on taikuri tehnyt hurjia tehoja eri puolilla itäistä ruplaliigaa.

Uusi elämä idästä?

Azevedon sekä Mozjakin tarinoiden takaa löytyy vahva ilmiö, joka on KHL-miljonäärien rahasta huolimatta tarjonnut samalla myös paljon kansainväliselle kiekolle.

KHL on viime vuosina antanut kodin lukemattomille NHL:n rajoja koputtaneille kiekkoilijoille – antanut heille uuden mahdollisuuden päästä isoon rooliin isossa, kovatasoisessa liigassa.

Moni taalajäiden hylkiö onkin löytänyt ison palkkakuitin lisäksi kokonaan uuden roolin ja uuden alun uralleen juuri KHL-kaukaloista.

Suomessa on tapana ihannoida jo historiamme vuoksi NHL:ää sekä samalla halveksua idän suuntaan.

Pelaaja, joka valitsee dollarien sijaan ison kaukalon, on lähtökohtaisesti epäonnistunut.

KHL:stä on välittynyt kuva surffailun mekkana, missä pelataan lähinnä rahan takia.

Sekä Azevedon että Mozjakinin tarinat ovat hyvä muistutus siitä, että tämä olettamus on kaikkea muuta kuin nykyaikaa.

Ei ole sattumaa, että nämä herrat pelaavat juuri tänä keväänä elämänsä kiekkoa.

Ilari Isotalo
Twitter: @IlariIsotalo

Aiheet Artikkelit Azevedo Justin KHL Mozjakin Sergei Pääuutiset