Nokka etenee kohti Liigan puolivälieriä, joita ennen nähtiin dramaattisia vaiheita Villi kortti -kierroksella. Mutta nyt vuorossa ovat paras seitsemästä -systeemillä etenevät taistelut mitalipeleihin pääsystä.

SuomiKiekko-sivusto käy läpi puolivälieräsarjojen alla niin lähtökohdat kuin sarjojen avainpelaajat sekä potentiaaliset yllättäjät.

****

SaiPan ja JYPin sarjan lähtökohta on monimutkainen, mutta lopulta yksinkertainen. SaiPalla mennyt runkosarja oli mainio, JYPillä taas ailahteleva.

Vaikka joukkueiden ero runkosarjassa oli ainoastaan kaksi pistettä, ei runkosarja silti mennyt joukkueiden suhteen niin kuin ennen kauden alkua olisi voinut ennustaa.

SaiPan uskottiin kamppailevan pitkälti keskijoukon sijoituksista Villi kortti -kierroksen paikkojen kohdalla, kun taas JYP kuului aivan selkeään kärkiryhmään.

Jyväskyläläisillä oli kauteen lähdettäessä jo kontuullinen joukkue jalkeilla, johon on tullut kauden aikana jopa yllättävän paljon muutoksia.

SaiPalla puolestaan runko oli jo mainiosti kasassa kauteen lähdettäessä, mikä näkyi heti hyvinä suorituksina kaukalon puolella.

Avainpelaajat näyttivät heti oikeaa suuntaa ja kesällä tehty laadukas työ tuotti heti tuloksia. Tuttu yhtenäisyys ja työteliäs peli-ilme olivat heti läsnä.

Huippukohtia ja ailahduksia

JYPin osalta runkosarjan taival sisälsi hienompia ja vähemmän hienompia hetkempiä.

Hienoimmaksi kohdaksi muodostui lopulta Liigan ulkopuolinen reissu Saksaan, josta kotiin matkasi European Trophyn voittopokaali. Joulutauolla JYP kävi nappaamassa kyseisen turnauksen ykkössijan haltuunsa, kun se oli ykkönen lopputurnauksessa.

Se toi lupaavaa valoa siitä, että ehkä peli sitten tästä lähteekin rullaamaan oikealla tavalla.

Mutta ehei. Lopulta runkosarja päättyi siihen, että seurasta lähetettiin avointa kirjettä kannattajille, jossa luvattiin parempaa huomista.

Sitä odotellaan vieläkin, mutta se, että tuleeko sitä, onkin sitten aivan toinen kysymys.

JYPin suurin ongelma runkosarjan aikana oli suoritusten ailahtelevuus. Sen alkutekijät liittyvät pelitavallisiin asioihin, sillä uuden päävalmentajan Marko Virtasen johdolla jyväskyläläisten pelaamiseen on yritetty tuoda mukaan uusia asioita.

Aiempina vuosina hyvin suoraviivaisena ja samalla tiiviisti puolustavana joukkueena tunnettu JYP pyrki alkusyksystä enemmän rauhoittamaan peliä ja hyökkäämään paremmin rintamana. Mutta se ei ole ottanut täysin tuulta allensa.

Samalla tuttuja tukipilareita, eli sitoutumista ja raadollista työilmettä on myöskin nähty hyvin vaihtelevasti.

Kysymysmerkkejä pudotuspelien alla onkin paljon.

Tutut tukipilarit kunnossa

SaiPan osalta runkosarja sujui pitkässä kuvassa hyvin tasaisesti. Ja ylipäätänsä hyvin.

Matkan varrelle mahtui vain muutamia tappioputkia, joista pisin oli kolmen ottelun mittainen.

Ylipäätänsä suorittamisen taso pysyi hyvänä myös alkukeväästäkin. Monesti vahvan syksyn jälkeen kurssi on kääntynyt ja tahti on hiipunut, mutta nyt kupla ei puhkennut missään vaiheessa.

Kaikki peruselementit ovat pysyneet kasassa. Tiivis viisikkopuolustaminen, työmoraali ja vastaiskupelaamisen nopeus.

Näillä ja mainiolla maalivahtipelillä runkosarjan hieno suoritus mahdollistui.

Ja kun paketti on kunnossa, ovat lähtökohdat myös pudotuspelejä ajatellen kunnossa.

Suuria kysymysmerkkejä ei sinänsä ole, eikä pelillisellä puolella tarvitse tehdä enää mitään suuria korjausliikkeitä.

Se pohja on siellä olemassa ja nyt kaikki riippuu vain sen toteutuksesta.

Ratkaisun avaimet

SaiPan ja JYPin ottelusarjan luonne tulee olemaan varmasti selvä. Fyysistä kovaa taistelua, jossa tuskin vältytään jatkoeriltä. Lähtökohdat ovat tasaiset, mutta toisaalta hieman SaiPan eduksi.

Lappeenrantalaisten pohjat ovat vakaavammat, mutta toisaalta JYPin materiaalin iskukyky on paperilla hieman parempi.

Mutta.

Siitä jyväskyläläiset eivät ole saaneet parasta mahdollista panosta irti. Jani Tuppuraisen kausi ei ole ollut sitä, mitä on odotettu. Eric Perrinillä on parantamisen varaa. Tuomas Pihlman ei ole päässyt vielä sille pykälälle, mihin mahdollisuuksia olisi. Juuso Ikonen ei ole yltänyt sinne, mihin moni olisi voinut olettaa. Miika Lahti on ollut rikki ja Ossi Louhivaara on jäänyt samalla yksin. Louhivaara on ollut melkeinpä harvoja valopilkkuja viimeisten kierrosten aikana.

Tätä kautta materiaalin saralla suurempaa hyötyeroa ei ole kääntynyt JYPin eduksi. SaiPan johtavat pelaajat ovat olleet enemmän omalla tasolla, ehkä jopa ylittäneet sen.

Mutta kääntyykö etu puolivälieräsarjassa? Ratkaisupotentiaalin saralla JYPillä on enemmän aseita käytössä, mutta pystyykö valmennusjohto hyödyntämään sitä?

Maalivahtien puolella kaksinkamppailu tulee olemaan sarjassa todella mielenkiintoinen. Jussi Markkanen vastaan Tuomas Tarkki. Kaksi loistavaa maalivahtia, joiden paremmus tulee lopulta näkymään myös lopputuloksessa. Pienet erot kun kääntävät tämän sarjan toisen eduksi.

Markkaselle lähtökohdat ovat suotuisammat, sillä lappeenrantalaisten viisikkopuolustus ja oman alueen puolustuspelaaminen on ollut mainiolla tasolla koko kauden ajan. JYPillä puolestaan on ollut vaikeuksia tällä saralla ja esimerkiksi tuttua fyysisyyttä aivan Tarkin nokan edessä ei ole tullut tarpeeksi puolustukselta. Siellä jyväskyläläisten on myös petrattava, jotta sarjavoitosta taistelu olisi mahdollista.

Teemat sarjaa varten ovat selvillä. Vääntöä, taistelua ja vauhtia. SaiPa on ennakkosuosikki, mutta JYPillä on potentiaalia tarjolla, jos sitä vain joukkue saa kaivettua esille.

Sarjaveikkaus

SaiPa etenee välieriin voitoin 4-2.

Ilari Savonen
Twitter: @ilarisavonen

Aiheet Artikkelit JYP Liiga Pääuutiset SaiPa