Ei riittänyt edes Mikko Koivun ja Valtteri Filppulan poissaolot ei. Takaiskuja tuli vielä sen jälkeenkin.

Filppulalla meni jalka ja Koivulla toipumisaika ei riittänyt.

Näin sivuun jää siis Leijonien ykkös- ja kakkoshyökkääjät.

Karua.

Loukkaantumiset ovat loukkaantumisia ja ne pitää hyväksyä. Vaikka pahalta tuntuukin.

Sen jälkeen tuli vielä tieto siitä, että Sean Bergenheim ei tule korvaajaksi kisoihin.

Ja näin, kolmas karmea isku naamaan.

Bergenheim olisi ollut oiva paikkaaja siinä mielessä, että hänet olisi voitu lyödä suoraan Aleksander Barkovin vierelle luomaan mainio tutkapari.

Mutta näin ei käynyt.

On selvää, että Bergenheimin kohdalla kokonaiskuva on mutkikas. Kun Leijonien osalta Sotshin olympiajoukkue nimitettiin, oli varmasti mietinnässä vielä kovasti Bergenheimin pelikunto pitkän loukkaantumisrupeaman jälkeen.

Kun häntä ei silloin joukkueeseen nimetty, saattoi tapauksessa yksinkertaisesti käydä niin, että ei sitten myöskään myöhemmin mukaan.

Bergenheim itse sanoo haastattelussa (lue lisää), että kieltäytyminen johtuu kuntoutusjaksosta olympiatauon aikana. Mutta miksi hän oli kuitenkin varamiesten listalla aiemmin?

Sitäpä on hyvä sitten miettiä.

Huhutut Sakari Salminen ja Jarkko Immonen ovat paikkaajina kohtuullisia, mutta silti isojen kysymysmerkkien kanssa varustettuja tapauksia olympialaisia ajatellen.

Varsinkin Salminen.

Miettikää nyt ottelua Kanadaa tai USA:ta vastaan? Millä tavalla Salminen siellä nousisi mitenkään omalle tasolleen?

***

Varsinkin näiden kolmen takaiskun jälkeen Leijonien hyökkäyksen iskukyky voidaan kovasti kyseenalaistaa. Terävä kärki on tämän jälkeen ohut, vaikka potentiaalia toki löytyy.

Mikael Granlund pelaa tällä hetkellä kovalla tasolla ja on hyvässä vireessä, mutta nyt haaste on todella, todella, todella kova.

Olli Jokiselle on luvassa isoa roolia ja varmasti näyttöhaluja riittää.

Teemu Selänteen ja Jussi Jokisen on puolestaan kannettava isoa ruutua maalinteon saralla. Samoin Tuomo Ruudun olisi esimerkiksi saatava tehoja irti.

Tämän kaiken keskelle yksi hyvä tutkapari Bergenheimin ja Barkovin osalta olisi tehnyt hyvää. Niin, olisi.

Leijonat on varmasti Sotshissa hyvin nopeasti peliä kääntävä ja terävästi vastaan hyökkäävä joukkue, mutta riittääkö se mitenkään?

Kuka tekee maalit? Pystyykö tuo joukkue vastaamaan kovien pelien haasteeseen?

Tällä hetkellä on vahva sellainen tuntuma, ettei nyt yksinkertaisesti vahva maalivahtipeli ole kovin vahva kivijalka. Ehkä omiin ei paljoa osumia mene, mutta meneekö toiseen päähän? Tuskin.

Ainakin näytettävää Leijonilla riittää.

Ja eipä monesti altavastaajan asema ole ollut kovasti haitaksi härmän kasvateille.

Paineet ainakin ovat pienet, näyttämiselle sen sijaan tilaa riittää.

Ilari Savonen
Twitter: @ilarisavonen