Anaheim Ducks on ollut pitkään NHL:n ”suomalaisseura”. Teemu Selänne on seuran isoin ikoni ja tulee olemaan sitä aina. Näin voi väittää. Suurin legenda.

Seuran mukana ollut jo useamman vuoden Saku Koivua ja nyt tuoreeltaan myös muitakin suomalaisia.

Ja on niitä suomalaisia toki pyörinyt siinä ympärillä jo aiemmin.

Mutta nyt alkaa mennä maku tästä touhusta.

Todellakin.

Mutta asia on kaksijakoinen.

Kaikki kohdistuu päävalmentajaan Bruce Boudreau’hun.

Mies, jota voi niin kehua ja kritisoida.

Mies, joka sai Aleksander Ovetshkinista rehellisesti kaiken irti Washington Capitalsissa. Mies todellisen run and gun -taktiikan takana, missä Ovetshkin loisti. Se tarina vain ei saanut parasta mahdollista loppua pudotuspelien maailmassa.

Mies, joka on saanut Anaheim Ducksin todellakin voittavaksi joukkueeksi muutaman vuoden tauon jälkeen. Joukkue nojaa vahvaan vastaiskupelaamiseen hyökkäyksen saralla ottaen samalla vähän riskejä. Sieltä on rakentunut paljon hyviä asioita.

Mutta.

Tuo muutosliike maksaa nyt kovaa rahaa.

Voittoja tulee, mutta samalla kädet ovat likaantuneet.

Tietenkin tästä aiheesta on jopa hieman kyseenalaista puhua suomalaisena, kun voi niin helposti vetää värilasikortin esille. Mutta silti. Annetaan palaa:

Oli suorastaan oksettavaa kuunnella sitä, kuinka Selänne joutui kierrellen puhumaan Sotshin olympialaisissa siitä, ettei hän saa edes kunnon näyttöpaikkaa tällä hetkellä Ducksissa.

No mitä Teemu teki? Löi jauhot niin suuhun kuin olla ja saattaa. Olympialaisissa. Ei oikeasti jää paljoa sanan varaa enää.

Selänne näytti sen, että mitä kalustosta löytyy, kun tulee rehellinen paikka sille. Iso rooli, luottamusta ja tadaa: onnistumisia. Eikä vain onnistumisia, vaan aivan järkyttävän kova turnaus 43-vuotiaana. Huh huh miten hyvin Selänne ihan oikeasti pelasi lähemmäs koko ajan.

Todella jännä nähdä, että millainen Selänteen rooli on loppukaudella rehellisesti Stanley Cupista taistelevassa joukkueessa. Huilaa back-to-back-pelit ja pelaa loput 10 minuutin peliajoilla? Vai saako oikeasti kunnon mahdollisuuden?

Noh, se nähdään pian.

Toinen asia, mikä nousi tiistaina esille, on Sami Vatasen kohtalo (lue lisää), mikä on järkyttävä.

Olympiapronssimitali kaulassa bussiliigaan AHL:ään, mihin Vatanen ei todellakaan kuulu.

Vatanen oli loistava Sotshissa, kun sai aidosti vastuuta. Ja kun sitä tuli, niin tuli myös kiitos ja sellainen suoritus pöytään, että nöyräksi veti.

Suomen suvereeni ykköspakki, vaikka moni muukin veti hyvin ympärillä. Pelillisesti iso panos pöytään ratkaisupeleissäkin, eikä todellakaan hyytynyt esimerkiksi USA:ta vastaan. Oli vahva koko turnauksen ajan.

Vatanen on NHL-tasolla todella hyödyllinen pelaaja. Toki Vatasella on edelleenkin omassa päässä välillä ongelmia, mutta ne virheet ovat huomattavasti vähentyneet. Mutta samalla se hyökkäyspään iso kapasiteetti on pysynyt sillä tasolla, mihin Vatanen on sen saanut viriteltyä jo aika nuorena.

Vatanen on hyvä kiekollinen puolustaja NHL:ssä, joka ei saa tällä hetkellä todellakaan ansaitsemaansa arvostusta.

Se on häpeä.

Sen tilanteen Ducksin on ratkaistava nopeasti tai Vatasen kannalta tilanne on huolestuttava.

On paljon yhden suunnan sopimuksia, mutta show what? Kuka oikeasti pitää noin hyödyllistä kaveria farmissa?

Ei kukaan.

Sopimustilanteesta saa yksinkertaisen järkisyyn. Siitä löytää sen helpoimman kaavan alittaa aita helpoimmalla mahdollisella tavalla. Vatasen voi vain lyödä farmiin ja tuolla keinolla voi pestä kätensä tuosta noin vain. Kaiken saa anteeksi, kun vetoaa kyseiseen syyhyn.

”Siipeen jos sain, väliaikaista kaikki on vain”, kuuluu eräskin kipale.

Naurettava tekosyy.

Nyt ei mene nappiin Anaheim Ducks. Ja Bruce Boudreau. Ei mene ei.

Aika on purkaa tuo umpisolmu. Treidatkaa vaikka nyt se, oli sitten kuinka hyödyllinen kaveri sopimuksensa myötä.

Antakaa nyt herranen aika pojalle mahdollisuus loistaa.

Ilari Savonen
Twitter: @ilarisavonen

Aiheet Artikkelit NHL Pääuutiset Selänne Teemu Vatanen Sami