Kolumni: Petri Kontiola – ison jään kuningas

Helsingissä paikan päällä raportoiva toimittaja ja Kiekkoministeri Ilari Savonen pureutuu Leijonien ykkössentterin strong>Petri Kontiolan otteisiin ja tulevaisuuden kysymyksiin kolumnin osalta.

****

Leijonien numero 27 on häikäissyt tähän mennessä MM-kisoissa huikeiden ja vielä kerran huikeiden suoritusten jälkeen. Maaleja, lättyjä, kikkoja. Kaikkea.

Ja tämän kaverin osalta MM-kisat meinasivat olla jopa vaarassa.

KHL:n finaaleissa pahasti turvonneen käden kanssa pelannut Kontiola on ottanut Leijonat reppuselkään ja vetänyt sen tähän mennessä jo kolmeen kertaan voittoon.

On tullut kalavitsejä pelien jälkeen, on nauratettu mediaa, on näytetty siltä kuinka kaikki on todella leppoista ja hauskaa.

Itseluottamusta on tällä hetkellä aivan mahooottomasti ja kaikki kulkee.

Ei ole siis huonosti alkanut 28-vuotiaan sentterin kisat tähän mennessä. Ei yhtään ei.

Tähän mennessä Kontiolan kohdalta kaiken voi vetää tiukasti yhteen tähän toteamukseen:

Ison jään kuningas, Petri Kontiola.

Mitä tekijöitä tuon toteamuksen taustalla sitten onkaan?

Voisiko Kontiola jopa palata näillä suorituksilla NHL:n puolelle?

****

Nimenomaan isolla jäällä Kontiola on tällä hetkellä aivan mahtava pelaaja. Leijonien ykkössentterin pelikäsitys on huikea, pelin rytmittäminen on oivallista ja syötöt napsuvat lapaan koko ajan.

Samalla kun yhteispeli Juhamatti Aaltosen ja Janne Pesosen kanssa toimii häikäisevän hyvin, on hymylle ollut aihetta. Todellakin.

Kontiola pystyy juuri lueteltujen syiden kautta peittämään pelinsä heikkoja puolia. Niitä harvoja pieniä, jotka liittyvät esimerkiksi pelikovuuteen ja luistelun räjähtävyyteen.

Kun tilaa on enemmän, pystyy Kontiola tekemään ratkaisuja rauhallisemmin. Kikkoja pystyy heittämään tuon tuosta ja aikaa on enemmän löytää syötöille oikeat osoitteet.

Tätä kautta rakentuu myös iso kysymys.

Olisiko Kontiola nyt kova tekijä myös NHL:n puolella, kun KHL:ssä ja MM-kisoissa hän on ratkaisupelaaja?

Se on itseasiassa erittäin iso ja hyvä kysymys.

****

Kaudella 2007-2008 Kontiola pääsi kokeilemaan 12 ottelun ajan Chicago Blackhawksin riveissä. Silloin syöttöpisteitä kertyi viisi, mutta todellista ja vahvaa näyttöpaikkaa ei sitten lopulta auennut. Tehoja tuli roimasti myös AHL:n puolella, mutta se ei riittänyt.

Ura on kuitenkin lähtenyt uuteen kukoistukseen KHL:ään siirtymisen jälkeen. Sielläkin otti oman aikansa ennen kuin S-Kiekon kasvatista tuli tähti.

Sitä hän oli erityisesti tänä keväänä, kun pudotuspeleissä Kontiola oli joukkueensa, Traktor Chelyabinskin, kantavia voimia.

Mutta se NHL-kysymys. Se iso kysymys.

Kontiola olisi jo nyt hyvää kolmossentteritasoa NHL:ssä, mutta juuri suurin kysymys tulisi sen kohdalla vastaan, olisiko mahdollisuuksia parempaan?

Pystyisikö Kontiola muovaamaan peliään pieneen kaukaloon ja pysyisikö hän mukana selkeästi kovemmassa pelinopeudessa?

Tällä hetkellä ominaisuuksiltaan Kontiola on aivan täydellisesti erittäin hyvän KHL-pelaajan prototyyppi. Taitava, ovela, juonikas, ei niinkään aggressiivinen, vaan juuri taitoon pelinsä perustava hyökkääjä.

Eli kyseessä on se legendaarinen ”erittäin hyvä KHL:ssä, mutta onko tarpeeksi hyvä NHL:ään” -tapaus.

Tuo vitsien heittäjä on kuitenkin yllättänyt aiemminkin. Taistellut ja kamppaillut itsensä huipulle.

Joten tiedä sitten. Toivottavasti ”Konna” täräyttää vielä joku päivä itsensä takaisin NHL:ään.

Sinne hän ehdottomasti kuuluu. Jonakin päivänä vielä.

Miten sitten haasteiden solmut aukenevatkaan? Ja pääseekö hän lopulta koskaan niitä ratkomaan?

Jälkimmäiseen on helppo vastata, jos otteet MM-kisoissa jatkuvat samanlaisina. Aivan varmasti kiinnostusta Pohjois-Amerikasta löytyy.

Tiedä vaikka jos Helsingissä nyt paikan päällä oleva Columbus Blue Jacketsin GM Jarmo Kekäläinen innostuisi nappaamaan suomalaissentterin talliinsa.

Kysymyksiä Kontiolan kohdalla siis riittää. Niistä hän itse ei kuitenkaan murehdi yhtään. Sen kuin pelaa ja dominoi.

Sen jälkeen vähän vitsiä, hymyä ja ilta pakettiin. Kivahan se on olla kuninkaana.

Ilari Savonen, Helsinki
Twitter: @ilarisavonen