SM-liigan maalivahtien tilastoykkönen löysi oikean suunnan: ”Palasin perusasioiden pariin”

Porin Ässien maalilla tällä kaudella 13 ottelussa torjuneen Antti Raannan tilastot ovat vakuuttavat. On ykköspaikka niin torjuntaprosentin kuin päästettyjen maalien keskiarvon suhteen.

Jo viime kaudella Raannan otteet olivat erittäin hyviä porilaisten maalin suulla. Tällä kaudella kaikki ei lähtenyt kuitenkaan liikkeelle ruusuilla tanssiessa.

– Alkuun oli vähän hankalaa. En tiedä, että ajatteliko sitä pelin kulkevan samalla tavalla kuin se viime kaudella kulki. Ettei tarvitsisi tehdä mitään erikoisuuksia, tulisi vain hallille ja vetäisi vehkeet päälle, Raanta pohti SuomiKiekko-sivustolle.

Mikään ei tullut ilmaiseksi ja oli aika pohtia.

– Palasin perusasioiden pariin, joita tein sitten paremmin. Olen ainakin omasta mielestäni löytänyt sellaisen kohtuullisen tasaisuuden.

– Välillä pelin sisällä tulee mustia hetkiä ja niistä pyrkii pääsemään aina yli. Uskon, että loppukaudesta tulee hyvä.

Vuoristoradalta pois ja jyrkkään nousuun?

Joukkueena Ässien kausi sai lentävän lähdön, mutta sen jälkeen kaikki ei ole mennyt aivan optimaalisesti.

– Kahden 3-0-voiton jälkeen saattoi tulla sellainen ajatus, että eihän tässä tarvitse tehdä kuin yksi maali voittaakseen. Vähän on ollut vuoristorataa ja emme ole saaneet paikoista sisään.

Ongelmat ovat pikku hiljaa kaikonneet, mikä on näkynyt myös pistesaaliin puolella.

– Viimeisimmissä peleissä olemme tehneet kuusi kotona ja neljä vieraissa. Se on aika hyvin, kun alkukauden aikana painiskelimme maaliteon ongelmien kanssa.

Raanta toppuuttelee maajoukkueeseen liittyviä puheita. Vahvojen tilastojen ja näyttöjen johdosta hän on yksi vaihvoista vaihtoehdoista jo kauden ensimmäiseen EHT-turnaukseen Turkuun.

– Jossain vaiheessa olisi mukava päästä maajoukkueeseen ja se on haaveena. En tiedä sitten, että olenko vielä ihan tarpeeksi kypsä semmoisiin peleihin. Kunhan nyt vain löytää tänne liigaankin sen, että on samanlainen maalivahti illasta toiseen kuin pitää olla. Sen jälkeen voi alkaa haaveilla.

Ilari Savonen, Helsinki