Leijona-haastattelussa Valtteri Filppula - "Röyhkeys on kehittynyt kauden aikana"

Valtteri Filppula on pelaaja, jota harvoin nähdään Leijona-paidassa, koska hänen edustamansa NHL-seura Detroit Red Wings totutusti etenee pitkälle NHL:n pudotuspeleissä. Tänä vuonna Detroit lähti kuitenkin laulukuoroon jo ensimmäisen kierroksen jälkeen ja Filppula vapautui Leijonien käyttöön. Valtteri Filppula, olit hieman erilaisessa roolissa Detroitissa tällä kaudella? Tämä kausi oli hieman erilainen kuin aiemmin, koska pelasin laidassa koko kauden. Siinä mielessä joutui vähän enemmän miettiä mitä tekee jäällä, mutta muuten ei ollut mitään ihmeellistä. Miten laitahyökkääjän ja keskushyökkääjän roolit eroavat mielestäsi? Sanotaanko näin, että laidassa yleensä tulee vähän enemmän hyökkäävämpää peliä. Keskellä kun lähdetään hyökkäämään omasta päästä, niin on kolme-neljä miestä vastassa. Laidassa tulee enemmän 1-vs-1 kamppailuja pakkien kanssa. Toivottavasti pystyy niitä voittamaan, ja sitten tekemään maaleja ja auttamaan sitä kautta. Tämä on suurin laidalla ja keskellä pelaamisen ero. Miten olet mielestäsi kehittynyt kuluvan kauden aikana? Varmasti on kehittänyt, kun olen saanut erilaisissa tilanteissa pelata. On hyvä tilanne, että pystyy pelaamaan eri rooleissa. Se mihin olen eniten yrittänyt keskittyä, on että olisin röyhkeämpi ja menisin enemmän maalintekotilanteisiin. Keskellä tuli enemmän yritettyä syöttää muille niitä paikkoja. On tuntunutkin, että on pystynytkin tässä kehittymään. Oliko kotikisoihin tulo mielessä jo kauden aikana? Kotikisat olivat mielessä jo kauden aikana. Aina tällainen tilaisuus on hieno juttu, että Suomessa on kisat. Henkilökohtaisesti aina ajattelen, että jos tiputaan, niin mielellään olen mukana, jos ei ole loukkaantumisia. Miten Detroitissa suhtauduttiin MM-kisoihin lähtöön? Ei kellään ollut mitään tätä vastaan, mielellään päästivät pelaamaan. Tietenkin kauden jälkeen kaikki olivat aika pettyneitä että oma kausi loppui, mutta johdolta ei toivotettu kuin tsemiä näihin peleihin. Ei tarvinnut yrittää puhua läpi, vaan sai lähteä jos halusi. Olet pelannut Leijonissa ainoastaan yhdet arvokisat, Vancouverin olympialaiset, mistä tuli pronssimitalit. Mitä muistoja siitä turnauksesta sinulle jäi? Se oli hieno tapahtuma, ja oli kiva pelata ensimmäiset maaottelut arvokisoissa. Se vaikuttaa, että oli hyvä kokemus, että oli kiva tulla uudestaan. Seurasitko viime kevään mestaruuskisoja rapakon takaa? Tuloksia ehdin seuraamaan. Oli omat pelit kesken NHL:ssä jonkun verran, ja sitten kisojen loppuvaiheessa olin vielä jenkeissä enkä voinut seurata sen kummemmin. Tosi hieno juttu, mutta uusiminen – tai voitto ylipäänsä – on vaikeata. Mutta joukkueessa on paljon niitä jätkiä jotka olivat jo viime vuonna mukana; on hyvä että on kokemusta voittamisesta. Mitä MM-kisat merkitsevät sinulle? Onhan MM-kisat ollut aina isoa asia minulle. Ne ovat olleet niitä pelejä mitä on itse seurannut, ja kaikki tähtää siihen että tulisi menestystä tänäkin vuonna. Pelaat lähtökohtaisesti Leijonien ykkösketjussa Mikko Koivun ja Jussi Jokisen kanssa. Kuinka tuttuja nämä miehet ovat sinulle? Mikon kanssa pelattiin Vancouverissa samassa ketjussa ja Jussia vastaan olen pelannut paljon NHL:ssä sekä aikoinaan nuorten maajoukkueissa pelattiin samaan aikaan, mutta ei kai samassa kentässä silloinkaan. Tuttuja myöskin niin, että ollaan paljon pelattu molempien kanssa vastakkain paljon, ja tunnen heidät hyvin sitä kautta. Mitä odotuksia sinulla on ketjun yhteispeliä ajatellen? Ajatellaan varmaan perusasiat samalla tavalla kun tullaan NHL:stä. Siitä sitten yritetään miettiä, mitä pystytään tekemään vähän isommassa kaukalossa. Näistä asioista pitää keskustella ja hitsata peliä yhteen harjoituksissa vielä ennen kisoja. Aloitan pelit laitahyökkääjänä, mutta ei sillä ole oikeastaan väliä olenko keskellä vai laidassa. Keskellä olen pelannut pidempään, mutta viime ajat laidassa, ja aloitan ihan mielelläni siellä. Haastattelu: Kai Lintinen