SuomiKiekko-sivusto Kiekkoministerien ja muutamien lisävahvistusten kera käy ennen kauden alkua läpi entisen SM-liigan, nykyisen Liigan joukkueiden lähtökohdat.

Analyyseissä kerrataan se, mitä on tapahtunut viime kauden jälkeen, mitkä ovat joukkueen vahvuudet ja heikkoudet sekä mitä joukkueelta voi odottaa tulevalla kaudella.

Mitä on tapahtunut?

Vesijärven rannalla uuteen SM-liigakauteen valmistautuvalla Pelicansilla on taas uudenkaltainen talvi edessään. SM-hopeakauden jälkeen palattiin Lahdessa niin sanotusti ”arkeen”, kun Pelicans jäi rannalle kevään kovista peleistä.

Kultasormi Kai Suikkasen matkattua kauden päätteeksi tutuille Aurajoen jokirannoille, astui Pelicansin ruoriin uusvanhana miehenä Hannu Aravirta. Lopettamistaankin väläytellyt konkarikoutsi lähtee siis ”one more year”- mentaliteetilla ohjaamaan lahtelaisten kelkkaa kohti uutta aikakautta.

Useamman kerran on Suomen Chicagossa puheissa mainittu Aravirran olevan vain ”välivaiheen valmentaja”. Mies, joka lämmittää paikkaa ensi kauden jälkeen Venäjän valloitusretkeltä palaavalle seuran omistajalle, Pasi Nurmiselle. Tämän ei uskoisi kuitenkaan kokenutta Aravirtaa hetkauttavan. Mies paalutti jo Lahteen saapuessaan tavoitteeksi nostaa Pelicans takaisin pudotuspeleihin.

Uusina miehinä mastokaupunkiin ovat saapuneet Vaasan Sportissa viime kaudella maaleja pyssytellyt Tomi Pekkala, kotikaupunkiin ja kasvattajaseuraansa paluun tehnyt puolustajakaksikko Henri Laurila ja Niko Tuhkanen, ylivoimaspesialisti Juha Leimu, uutena maalivahtikatraan jäsenenä norjalainen isokokoinen perhostyylin koppari Thomas Narmo sekä vielä koeajalla tahkoava, viime kaudella Lukossa pahasti alisuorittanut Kimmo Koskenkorva.

Muuten lahtelaisten runko on sama kun keväällä viime hilkulla pudotuspeleistä karsiutuneessa turkoosilaumassa.

Vahvuudet?

Viime keväällä vahvasti kamppailleen pelaajiston runko jatkaa syksylläkin. Tutuille miehille ei tarvitse toisiaan esitellä uudempaa kertaa. Vaikka uusi valmentaja tuokin omat mausteensa, soppa pysyy samoissa raaka-aineissa.

Turkoosipaitojen oma pää kestää vertailun muihin liigaseuroihin. Paljon vartijana Pelicans-maalilla jatkaa viime kaudella itsensä ykköskassariksi torjunut Jere Myllyniemi. Puolustuksessa Pelicansilla on kaikkein tasaisin paketti. Pelaavaan kuusikkoon löytyy niin hyökkäyspään osaamista, kun oman pään herroja ja hidalgojakin muutama kappale.

Pelicansia voi suoralta kädeltä tituleerata duunarilaumaksi. Taitavien yksilöiden puuttuessa aktiivinen pelitapa on luultavasti lahtelaisten filosofian ydin. Jalkojen on toimittava, jotta tulosta syntyy, eikä omassa päässä käy jatkuvasti kalpaten.

Heikkoudet?

Mastokaupungin ylpeyden suurimmat huolenaiheet lepäävät hyökkäyksessä. Lahtelaisilla ei ole hyökkäyspään kärkiosaamista nimeksikään, sillä vain Radek Smolenak pystyy ennakkoon kantamaan hänelle asetetut vaatimukset pistetehtailussa.

Pelicansin kokoonpano on erittäin tasapaksu. Hyökkäyspään neljä ketjua muodostaa melkein kymmenisen kappaletta kolmosketjun miehiä. Vain muutamalta pelaajalta uskaltaa odottaa tasonnostoa, muista ei osaa sanoa mitään varmaksi ennen kautta.

Mitä voi odottaa?

Aiemmat Aravirran luotsaamat kaudet Lahdessa tuottivat kolme pudotuspelien ensimmäistä kierrosta. Tällä kaudella ei kuitenkaan sen enempää ole välttämättä tulossa.

Miten istuvat viime kauden Pelicansin värit päävalmentaja Aravirran palettiin? Jos ”Ara” hakee aktiivista työntekoa ja taistelevaa asennekiekkoa, niin monet asiat varmasti onnistuvat. Mutta jos Lahdessa sorrutaan viime kauden tapaan väärän pelitavan viljelemiseen pelaajistoon nähden, on edessä jälleen synkkä sukellus liigan viimeisien joukkoon.

Lahtelaisjoukkueen tavoite on palauttaa pudotuspelit hyppyrimäkien juurelle. Tehtävä on todella iso, mutta ei aivan mahdoton. Silti jo pääsy säälikierrokselle voi tehdä erittäin tiukkaa.

Samu Saatsi
Twitter: @SamSaatsi

Aiheet Artikkelit Liiga Pääuutiset Pelicans