Tappara ylitti tällä kaudella kaikki odotukset. Valmentajan vaihdosta huolimatta kirvesrinnat ovat jälleen Liigan finaalissa.

Vaikka menestystä onkin tullut jäällä, taloudellinen menestys on ollut vaisempaa. Finaalipaikasta huolimatta kausi saattaa jäädä taloudellisesti tappiolliseksi. Tapparan toimitusjohtaja Mika Aro selitti asiaa MTV Urheilun haastattelussa.

– Tätä voi kuvailla muna-kana-ilmiöllä. Jotta tällaiseen isoon kompleksiin saa hyvin yleisöä sisään, pitää olla laadukas joukkue jalkeilla ja pitää olla hemmetisti väkeä töissä. Esimerkiksi finaaliavauksessa oli satoja työntekijöitä hommissa. Sen lisäksi markkinointiin sun muuhun kuluu rahaa. Yksistään järjestysvalvontakulut ovat täällä samaa luokkaa, mitä koko ottelutapahtuman järjestäminen maksoi Hakametsässä (Tapparan ja Ilveksen vanha halli). Sen lisäksi Hakametsässä vuosikohtainen vuokra jäi kohtalaisen maltilliseksi, Aro sanoo.

Liigan pudotuspeleissä rahan tekeminen on monimutkaisempi prosessi. Finaaleissa ja välierissä 80 prosenttia lipputuloista menee Liigalle. Tällä summalla kustannetaan muun muassa ammattituomarit ja maksetaan seurojen palkintorahat. Kovat yleisömäärät nostattavat Tapparan kuluja, mutta eivät juuri tuo rahaa.

– Tuo malli tarkoittaa sitä, että meillä tulonmuodostus tulee nyt aika pitkälti oheismyyntien kautta. Meidän tapauksessamme tuo tarkoittaa fanimyyntiä ja pientä ravintolaprovisiota, mitä saamme, kun meillä ei ole omia ravintoloita areenassa. Loput tulevat sitten aitiomyynneistä. Jos miettii vaikka täyteen myytävää ottelua, niin sillä lippuosuudella, mikä meille jää, katetaan lähestulkoon ottelun järjestämisestä syntyvät kulut. Ei sillä vielä palkkoja makseta, Aro summaa.

Viime kaudella Tapparan taloudelline tulos oli 300 000 euron liikevoitto. 17,2 miljoonan euron liikevaihtoon suhteutettuna lukema oli maltillinen. Tuolloin Tappara selitti vaisua tulostaan kertaluontoisista kuluilla, joilla panostettiin tulevaan.

Aiheet Liiga Tappara