Liigan pudotuspelikevät on edennyt välierävaiheeseen, ja tässä ennakossa käymme läpi semifinaaliparin Ilves-TPS. Tapparan ja KooKoon sarjasta ennakkoa ei valitettavasti tullut.

Nostamme esiin joukkueiden vahvuudet ja heikkoudet, vaarallisimmat pelaajat sekä ottelusarjaennustuksen.

Vahvuudet ja heikkoudet

Vahvuudet

Yllättävää tai ei, mutta Ilves-pelaajista yksikään ei ollut noussut ennen välierien alkua pistepörssin ”teksti-tv-sijoille”. Perjantain jälkeen parhaana pelaajana keikkui 26. sijan Henrik Haapala ja 27. paikan Joona Ikonen lukemin 2+2.

Käännetään tämä nyt silti osaltaan vahvuudeksi, kun pudotuspeleissä on monesti mainittu pärjäävän joukkueen, jolta löytyy levein ja ratkaisuvoimaisin kokoonpano.

Voihan toki hyökkääjien rajallista ratkaisuvoimaa paikata ilmiömäinen maalivahti Marek Langhamer. Kaikki kevään ottelut pelannut tshekki torjui kiekkoja Kärppiä vastaan peräti 94,14 prosentin tarkkuudella. Tuollaisen vireen ansiosta 1-2 maaliakin saattaa riittää TPS:n kaatamiseen.

Ilveksen molarit olivat ehkä runkosarjassa keskinkertaiset, mutta nyt laulu on toinen Langhamerin kohdalla. Vadim Zherenkoa tupsukorvat eivät ole edes kokeilleet.

Jaksaako Ilves jatkaa korkealta karvaamista ja tehdä välillä tarpeen tullen tylsiä ja parhaimmillaan voittavia, sinänsä näkymättömiä asioita – eli esimerkiksi vain viskata kiekkoa omista pois?

TPS:n ykkösketju Mikael PyyhtiäJuuso PärssinenMarkus Nurmi on ollut kevään ehkä jopa paras kolmikko: Tehot 6+14=20 ja tehotilasto kahdeksan pinnaa plussalla koko trion tilastot yhteen laskettuna.

Tehoketjun takana yksi yllättäjä on ollut ex-Ilves Topias Haapanen pistein 1+2=3. Pisteet ovat mainiot runkosarjaan nähden, jolloin 43 ottelussa syntyi saldo 1+4=5. Loistavista yksilöistä huolimatta TPS:stä huokuu tiivis joukkuepelaaminen, joka tietenkin on yksi iso ja tärkeä asia kevään peleissä.

Heikkoudet

Ilvekselle puolivälierissä maalasi vain yhdeksän pelaajaa. Nyt on selvää, että vaikka kokoonpano olisi kuinka tasainen hyvänsä, pitäisi jonkun yksilön kyetä nousemaan kevään mieheksi maalien ja kovien tehojen valossa. Eemeli Suomen saldo 0+3 on eittämättä heikko.

Sekin on nähty, että Ilves ei kyennyt luomaan Kärppiä vastaan todellisia maalipaikkoja alati, koko ajan liukuhihnalta. Vaikea tässä on toisaalta välieriin pitkästä aikaa palannutta nippua alkaa sättimään, jos kerran 1-2 tehtyä osumaa riitti peräti kolmesti Kärppien kaatamiseen.

Ilveksen alivoima on pudotuspelien huonointa kaikki kymmenen joukkuetta huomioiden. Prosenttien 68,75 tulee parantua – ja nopeasti. Siihen ei tosin ole löytynyt keinoja vieläkään 68 pelin aikana koko kaudella, joten nyt taitaa alkaa olla aika jo jonkinlaisten taikatemppujen.

Ilves kävi kävi Oulussa kolmesti, TPS:n etu oli HIFK-sarja sen kuormittaessa huomattavasti paljon vähemmän matkamäärän ja -ajan suhteen. Ovatko tankit taas täynnä?

TPS ailahteli HIFK:ta vastaan, mutta kiperissä paikoissa ykkösketju ja nimenomaan pelaaminen joukkueena olivat aseita hyviin asioihin. Kun kevät etenee, suvantovaiheet korostuvat. Niitä siedetään vähemmän ja vähemmän.

On ehkä tylsää sanoa, että turkulaisten pitäisi kyetä pelaamaan lähtökohtaisesti omaa peliä – vaikka pudotuspelisarjoissa myös toisen vahvuuksien ottaminen pois korostuu sekin. Ohipeleihin tai yltiöpäisen turhaan hyökkäyspelaamiseen mahdollisten Ilveksen vastahyökkäysten uhalla ei ole varaa.

Vaarallisimmat aseet

Petri Kontiola, Ilves

Iski pelaamassaan kuudessa Kärpät-pelissä tehot 1+2 tuon ainoan maalin ollessa vähemmän yllättäen seiskapelin jatkoeräosuma. Kuten aiemmin todettua, ei Ilveksestä kukaan ole toistaiseksi noussut selvästi toista enemmän esille pisteiden valossa.

Jos jonkun, niin yllättäen kypärän ja hanskat jatkoeräratkaisun jälkeen jäähän paiskanneen Kontiolan niskaan uskaltaa ladata jatkossakin odotuksia isojen maalien suhteen.

Markus Nurmi, TPS

Pudotuspelien pistepörssin kakkonen ennen lauantain pelejä seitsemän ottelun upealla saldolla 2+7=9. Tehotilaston lukema on sekin komea +4.

Näyttää, kuin kultakypärää olisi yritetty horjuttaa HIFK-sarjassa lähestulkoon jokaisessa tilanteessa ja koko ajan – se ei toki ole yllättävää etenkään näin kevään isoissa peleissä. Vati ei ole mennyt nurin, vaan Nurmi on hoitanut oman roolinsa paremmin kuin hyvin.

Näin ottelusarjassa käy

Koska itseironia on joissain tilanteissa hyväksyttävä luonteenpiirre, niin myönnettäköön käsi pystyssä jutun kirjoittajan sössineen aiemmat arvionsa juuri väärinpäin niin HPK-Lukko- kuin Jukurit-KooKoo-sarjassakin.

Nyt ei saa kuitenkaan sortua pesäpallotermein niin sanottuun lukkarin lautaskammoon, vaan yrittää ynnätä ajatukset kasaan.

Ilveksellä ei riitä vielä finaaleihin, ja jo viime keväänä hyviä ja kasvattavia kokemuksia pudotuspeleistä saanut TPS etenee finaaliin voitoin 4-2 tai 4-3.

Jokohan nyt osui oikein?