HELSINKI. Niko Kapanen oli yksi torstaina juhlituista leijonalegendoista, kun Suomen jääkiekkomuseon hallituksen nimittämä toimikunta valitsi hänet sekä viisi muuta vuonna 2021 aateloitavaksi Jääkiekkoleijonaksi. Kapasen ura hakee kaltaistaan, kun maailmanmestari oli mukana peräti kolmessa eri arvoturnauksessa finaaliin yltäneessä joukkueessa.

– Lämpimiä ajatuksia tämä tietenkin herättää, siellä on isoja nimiä, Kapanen maalailee jääkiekon Euro Hockey Tourin Karjala-turnauksen tuoksinassa viitaten aatelointiin.

Maailmanmestari kuului kolmessa MM-finaalissa, yhdessä olympiafinaalissa ja World Cupin finaalissa pelanneeseen Suomen joukkueeseen. Tällaiseen suoritukseen, eli kolmeen eri finaaliin on yltänyt reilut kymmenen leijonaa, mutta näistä vähintään yhtä voitokasta aikuisten arvokisafinaalia ovat todistaneet Kapasen lisäksi vain Mikko Koivu, Saku Koivu, Jere Lehtinen ja Ville Peltonen.

– Noh, hyvän joukkueen se tietenkin vaatii. Pitää olla iloinen, että sai pelata pitkän uran ja siitäkin, että tuli oltua sillä tasolla, että valittiin arvokisoihin. Mutta että sinne pääsee, niin sehän on joukkueestakin kiinni. On ollut ilo ja kunnia pelata hyvissä joukkueissa, vuoden 2011 maailmanmestari luettelee.

Kauden 2004-05 World Cup päättyi finaalitappioon, olympialaisista palkintokaappiin tarttui hopea seuraavalla kaudella. Syytä on mainita sekin, että voittaja juhli urallaan lisäksi alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruutta, kahta KHL:n mestaruutta ja Suomen mestaruutta.

– Totta kai jokainen maajoukkue on aina erilainen eri pelaajineen, mutta kyllä se suomalainen sisu yhdistää meitä aina. Suomi pärjää joukkueena, joukkuehenkeä ja yhteenpelaamista painottava Kapanen sanelee.

Suomen arvokisamitaleista on helppoa löytää yhtäläisyyksiä. Vaikka sinivalkoiset ikäluokasta riippumatta kuuluvat maailman absoluuttiselle huipulle, ei Suomea samalla listata ennakoissa mestarisuosikkien joukkoon. 43-vuotias Kapanen joukkuekavereineen järjesti ensimmäisen ison pommin vuonna 1998, kun Nuoret Leijonat voitti kotijäällä sensaatiomaisen maailmanmestaruuden.

– Se oli ensimmäinen sellainen silmiä avartava homma. Nuoret klopit oli lytätty ennakkoon pystyyn ja yhtäkkiä pelataan Arenalla täydelle tuvalle maailmanmestaruudesta ja se voitettiin. Olihan se hieno kokemus, eipä sitä oltu aikaisemmin nähty.

– Mutta jos joku pitää nostaa (suorituksista pinnalle), niin sanon olympialaiset ja tietenkin maailmanmestaruuden. World Cup oli hieno, olympialaisissa ja World Cupissa ovat käytännössä maailman parhaat pelaajat.

Kuluva viikko käynnisti kaikkien aikojen suomalaisen maajoukkuekauden. Ensi talven Pekingissä pelataan olympiakisat ja alkukesästä Tampereella sekä Helsingissä MM-kotikisat.

– Varmaan voi yleistää sillä tavalla, ettei Suomi ole ikinä ennakkosuosikkina lähtenyt. Jos ajatellaan tulevia olympialaisia, niin pohjoisamerikkalaiset ja Venäjä saavat sellaisia jengejä kasaan aina, että ei voi sanoa, että Suomi on ennakkosuosikki on nytkään – vaikka hyvän joukkueen kasaan saavatkin, HPK:n junioreiden taustoilla tietotaitojaan jakava Kapanen näkee.