Haastattelu on julkaistu ensimmäisen ja edellisen kerran lokakuun alussa. Joel Blomqvist kuuluu alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa pelaavaan Suomen joukkueeseen.

Suomalainen dance- ja pop-musiikkia esittävä Hausmylly laulaa eräässä legendaarisessa kappaleessaan syksyn ankeudesta, ikävästä lokakuusta. Asiat ovat mutkallaan kesän jälkeen, fiilis on latistunut.

Toista on Joel Blomqvistin lokakuu 2020, kun keskikesän draft siirtyi. Kuun ensimmäisenä päivänä pelaaja torjui elämänsä ensimmäisen voiton Liigassa, ja pari päivää myöhemmin jo toisen. Kuun ensimmäisellä kokonaisella viikolla pelaaja varattiin NHL:ään, kakkoskierroksella 52. numerolla.

– Kyllä näissä kahdeksassa päivässä on tapahtunut erittäin paljon. Siitä, kun sain pelata liigapelit, on tilanteet muuttunu aika nopeasti. Niihin pitää osata suhtautua hyvin, ja ottaa rennosti. Päivä kerrallaan, vuonna 2002 syntynyt torjuja hymähtää puhelinlinjojen läpi vahvan suomenruotsalaisen aksentin leimatessa puhetta.

Penguinsiin

Varaustilaisuudessa uusikaarlepyyläisen varasi Pittsburgh Penguins, taalaliigan 2010-luvun yksi dynastioista.

– Kyllä se tuntuu tosi kivalta. Kovaa työtä on tehty, ja kiva, että se palkitaan näin. Se varaus tuli vähän aikaisemmin, kuin mitä olin odottanut – mutta fiilis oli tosi hieno, kun kuulin mun nimen sanottavan.

Blomqvist varattiin suomalaisvahdeista NHL:ään ensimmäisenä ja kaikista maalivahdeista ylipäätään kolmantena. Nimi kuului ämyreistä Suomen aikaa keskiviikkoiltana.

– Seurasin sitä täällä kotona Uusikaarlepyyssä perheen kanssa. Uskon, että iskä juhli siinä hetkessä eniten, vahti virnistää.

[nosto tasoitus=”vasen”]- Uskon, että iskä juhli siinä hetkessä eniten siinä.[/nosto]

NHL-draftin jännä yksityiskohta Blomqvistin näkökulmasta oli se, että suomalaisvahdeista taalaliigaan seuraavaksi meni Ottawa Senatorsin nappaama Leevi Meriläinen. Kolmannella kierroksella numerolla 71 otettu vahti muodosti Blomqvistin kanssa Kärppien maalivahtiduon Liigan avauspeleissä HPK:ta ja KooKoota vastaan. Pelaajat ovat olleet kuulolla.

– Joo, oon ollut yhteyksissä. Viime viikolla, kun olin Oulussa, niin olin sen kaa treenaamassa.

Kokkolassa asuva 17-vuotiaiden World Hockey Challengen hopeamitalisti on tällä hetkellä kotikonnuillaan. Kokkolan, ja pelaajan synnyinkunta Uusikaarlepyyn välinen matka on vain viitisenkymmentä kilometriä ja 7 500 asukkaan kaupungissa jääkiekko on itse asiassa yllättävänkin isosti esillä. Paikallinen Muik Hockey pelaa Suomi-sarjaa ja onpa kaupungissa myös varttunut eräs toinen NHL-varaus.

– Leo Komarov on täältä. En oo varma, että onko sillä varausta, mutta luulen?

Pitää paikkansa.

Joko muuten vajaat 190 senttisen Blomqvistin kasvot ovat tutut ihmisille Kokkolassa, jossa asukkaita on lähes 40 000 kappaletta Uusikaarlepyytä enemmän?

[nosto tasoitus=”oikea”]- Penguins on ollut yksi mun suokkijoukkueista lapsesta asti. On kyllä tosi hienoa saada varaus sinne, on hyvä organisaatio.[/nosto]

– Ei ihan vielä oo niin moni mua tunnistanu, mutta muutama on.

No, pian tunnistaa, ja otsikkoaikaakin on medioissa luvassa.

– Niin se varmaan on. Mutta en mieti sitä oikeestaan.

Blomqvistin puheen äänestä voi tässä vaiheessa juttutuokiota päätellä sen, että jääkiekon arvostetuimman seurjoukkuepalkinnon, Stanley Cupin vuosina 1991, 1992, 2009, 2016, 2017 voittaneen Pensin tarttuminen pelaajaan saa tämän kenties ylpeäksi.

– Kyllä sekin on tosi hieno juttu. Penguins on ollut yksi mun suokkijoukkueista lapsesta asti. On kyllä tosi hienoa saada varaus sinne, on hyvä organisaatio.

Uraansa viime vuosina Sportissa, JeMussa, ja siis Kärpissä sekä Hermeksessä tehnyttä torjujaa on ehditty jo vertaamaan pohjoisamerikkalaisissa medioissa Pens-vahti Tristan Jarryyn. Kanadalainen on tehnyt Pensissä sillä vastuulla, mitä hän on saanut, ihan hyvää perusjälkeä.

– Totta kai on todella kivaa kuulla tuo. En ollut kuullut kuin nyt sinulta.

[nosto tasoitus=”vasen”]- Rauhallinen veskari, joka liikkuu hyvin, ja on teknisesti taitava. Luen peliä mielestäni hyvin ja refleksit on hyvät.[/nosto]

– Mutta mä en ite vertaa mua muihin veskareihin, vaan yritän kehittyä mahdollisimman paljon ja pelata omaa peliä – mikä tuntuisi hyvältä mulle. Silti, onhan se kiva kuulla, kun verrataan huippuveskariin.

Minkälainen maalivahti tämä vasta liigaympyröihin tuleva, vuonna 2002 syntynyt suurlupaus on?

– Sanoisin, että aika rauhallinen veskari, joka liikkuu hyvin, ja on teknisesti taitava. Luen peliä mielestäni hyvin ja refleksit on hyvät.

– Mutta sijoittumisessa on parannettavaa.

Hurja avaus Liigassa

Palataanpa vielä lokakuun alkuun. Ensiksi Blomqvist jätti Hämeenlinnassa HPK:n nuolemaan näppejään, paria päivää myöhemmin kotona kaatui KooKoo – ei mitään helppoja vastustajia, mutta kaksi vakuuttavaa voittoa.

– Kyllä oli tosi kivaa! vahti heittää kysyttäessä tuntemuksia pelaamisesta.

– Alkoi heti jännittämään vähän, kun kuulin, että tulee liiga-avaus tälle kaudelle. Ei mulla ole hirveästi kokemusta. Oli ennen tätä kautta yksi kokonainen peli.

– Sitten peli alkoi, ja se jännitys meni pois. Sain rennomman fiiliksen ja sain paremmin kiinni siitä, mitä liigapeli on. Tuntui koko ajan paremmalta ja paremmalta, kun peli meni eteenpäin. Lauantain KooKoo-peli tuntui taas paljon paremmalta, paljon rauhallisemmalta – ei sitä jännittänyt enää yhtä paljon.

Kärppien paita päällä pelaaminen ei ole maailman helpoin paikka. On menestystä janoava organisaatio ja fanit, on Kärppiä vihaava ”puoli Suomea”, on media kimpussa alati, ja kaikkea muuta mahdollista niskaan hengitystä.

– En sanoisi, että jännittämisessä on isoa eroa kotona tai vieraissa. Mutta kotipeleissä on ehkä enemmän painetta, kun omat fanit ovat katsomossa ja on haluja näyttää niille ja saada hyvä peli heille.

Lauantaina KooKoota vastaan vahti pääsi askiin vielä kerran yhdessä maailmanmestari ja olympiamitalisti Lasse Kukkosen kanssa. Kun vahti syntyi, oli uransa äskettäin päättänyt Kukkonen reilu parikymppinen.

– Se oli hienoa, että sain olla mukana hänen viimeisessä ottelussa! Se näkyi, että hän nautti ja laittoi ihan kaiken likoon. Blokkasi hyvin ja yritti saada meitä muita pelaamaan huippupelin.

– Oli kivaa olla mukana, ja olen ylpeä siitä, että saatiin voitto hänelle.

Jos oli Kukkosen uran loppu hyvä ja upea, niin samaa oli Blomqvistin liigakauden 2020-21 alku. Pikkumustat pysähtyivät kahdessa pelissä 91,4 prosentin varmuudella ja päästettyjen maalien keskiarvo jäi upeisiin lukemiin 1,50.

– Joo no näin tilastot. Kyllä ne on ihan hyvät. Oon tyytyväinen peleistä, ehkä yllättynytkin.

Kärppiin on kuulemma helppoa astua. Sekä Justus Annunen että Patrik Rybar olivat kauden ensimmäiseltä viikolta sivussa, ja siksi tuore NHL-varausduo Blomqvist-Meriläinen sai saumansa.

– Siellä kaikki ottavat uudet pelaajat ja nuoretkin mukaan jengiin hyvin. Ja siellä yritetään saada kaikki tuntemaan itsensä tärkeäksi. Ei ole mitään ongelmia tulla mukaan sinne, pelaaja kiittelee.

Hermekseen

Vaikka liigakauden avaus oli varsin puheliaan oloiselta vahdilta hulppea, vei tie Mestikseen ja siis Kokkolan Hermekseen. Blomqvist vaikuttaa jotenkin sellaiselta, joka ei nyt ihan hirveän paljon tästä jaksa harmistua.

– Luulen, että se on hyvä paikka mulle kehittymiseen. Siellä on hyvä maalivahtikoutsi (Aleksi Hilli) ja pääsen hyvin treenaamaa, ja toivottavasti saan paljon peliaikaa. Yritän kehittyä mahdollisimman paljon. Se on tavoite nyt.

Mestis on saanut rapaa niskaan iät ajat, kun ei voi nousta, eikä raha pyöri, eikä pienimmät organisaatiot ole välttämättä lähelläkään ammattilaisuutta ja niin edelleen.

[nosto tasoitus=”vasen”]- Yritän kehittyä mahdollisimman paljon. Se on tavoite nyt.[/nosto]

– On se Mestis hyvä paikka! Mun mielestä ei ole väliä sillä, missä oon, kunhan saan peliaikaa.

– Saan myös treenata laadukkaasti. Se on tärkein juttu – olin missä olin.

Toki Liiga- ja Mestis-kiekossa on silmiinpistäviä eroja pelillisesti ja eri ääripäissä organisaatiot painivat monesta eri näkökulmasta eri leveleillä, rahasta lähtien.

– Ainakin peleissä Liigassa puolustetaan tilanteet vähän paremmin ja tilanteet tulevat nopeammin. Peli on selkeämpää. Mestiksessä tulee ehkä yllättäviä tilanteita, eikä siellä puolusteta ehkä yhtä hyvin.

– Muuten uskon, että molemmat sarjat ovat hyvätasoisia, Mestiksen sarjapelien debyyttiään vielä odottava Blomqvist arvelee.

Liigassa kaksi voittoa Kärppien paidassa, Kukkosen eläkepäiville hieno apu maalilla, NHL-varaus… Eipä sitä oikein paremmin enää voisi mennä. Koulutielläkin sujuu.

[nosto tasoitus=”oikea”]- Nyt syksyllä kirjotin kaksi ainetta ylioppilaskokeissa. Näyttää siltä, että voisin valmistua ensi keväänä, toivottavasti.[/nosto]

– Olen Oulun ruotsinkielisessä lukiossa, teen koulutyöt etänä tietokoneen kautta. Asun Kokkolassa, ja viime kaudellakin tein aika paljon etänä koulutyötä. Se on toiminut hyvin, Blomqvist esittelee ensiksi, ja jatkaa, ennen kuin jutun kirjoittaja ehtii kysyä lukiomenestyksestä:

– Nyt syksyllä kirjotin kaksi ainetta ylioppilaskokeissa. Näyttää siltä, että voisin valmistua ensi keväänä, toivottavasti.

Kaukalossakin niitä tavoitteita piisaa.

– Päivä kerrallaan menen, mutta onhan mulla tavoitteita joo. Toivottavasti joskus voittaisin U20-MM-kullan ja muutenkin mestaruuden missä sarjassa pelaankin. Oikeastaan siinä ne on tavoitteet.

Ikävästä lokakuusta vielä: Ehkä uusikaarlepyyläisen vahdin arkea kuvastaa paremmin vaikkapa Hausmyllyn Matkaa teen -biisin nimi. Ja se Blomqvistin matka on vasta alussa.

Aiheet Blomqvist Joel Haastattelut Kärpät Liiga NHL Nuoret Leijonat Nuorten MM-kisat Pääuutiset