Muistatko? Tuleva Stanley Cup -voittaja putsasi pöydän Liigassa – nimissä edelleen tukku ennätyksiä

Yhdysvaltalaismaalivahti Tim Thomasin polku kohti kiekkomaailman huippua oli pitkä ja mutkikas.

Thomas saapui aikoinaan Suomeen ja Liigaan vuonna 1997, jolloin jenkkiveskarilla oli vyöllään yliopistosarjan jälkeen vain muutamia ammattilaisotteluita farmiliiga IHL:ssä ja farmin farmissa ECHL:ssä.

Heti avauskausi Suomessa HIFK:n väreissä oli menestys: Thomas pääsi juhlimaan sesongin päätteeksi Liiga-mestaruutta ja valintaa kauden parhaaksi maalivahdiksi. 18 ottelun torjuntaprosentti runkosarjassa 94,7 on edelleen Liiga-historian paras vähintään 15 ottelua pelanneiden vertailussa.

Seuraavalla kaudella 1998-99 Thomas nähtiin jälleen HIFK-paidassa ennen kuin edessä oli jälleen yritys murtautua NHL:ään. Pelejä irtosi kuitenkin ainoastaan farmissa ja vahti suuntasi jälleen Eurooppaan, ensin Ruotsiin ja sitten kaudeksi 2001-02 jälleen Liigaan, tällä kertaa Kärppiin.

Seuraava yritys Pohjois-Amerikassa tuotti kahden kauden aikana ainoastaan neljä NHL-ottelua Boston Bruinsissa.

NHL-lakko 2004-05 toi Thomasin kolmatta kertaa Liigaan ja nyt hän puki päälleen Jokereiden paidan.

Jenkki oli kyseisellä kaudella varsinkin runkosarjassa hirmuisessa vireessä. Vuodenvaihteessa kasassa oli jo seitsemän nollapeliä ja 21 voittopeliä. Tammikuussa 2005 homma hurjeni entisestään: 11 ottelua, 10 voitto-ottelua ja peräti kuusi nollapeliä. Thomasin kyseisen kuukauden torjuntaprosentti oli pelimäärään nähden suorastaan käsittämätön 98,3.

Vaikka runkosarjan loppu ei ollut aivan vastaavaa loistoa, kirjautti Thomas kuitenkin Liigan edelleen voimassa olevia maalivahtiennätyksiä: eniten voittoja varsinaisilla peliajoilla (34), eniten nollapelejä (15) ja suurimman torjuntaprosentin (94,6) vähintään 20 ottelua pelanneiden maalivahtien vertailussa. Kaupan päälle napsahti runkosarjan parhaan pelaajan Lasse Oksanen –palkinnolla. Kausi päättyi harmittavasti finaalitappioon Kärppiä vastaan.

Thomasin oli tarkoitus jatkaa Liigassa, mutta juuri ennen uuden sesongin alkua hän päättikin jäädä Pohjois-Amerikkaan.

Syyskausi 2005-06 kului AHL:ssä, mutta vuodenvaiheen jälkeen Thomas nousi Bostonin NHL-miehistöön ja kantoi päävastuuta joukkueen maalilla koko kevätkauden.

Kevään 2006 näytöillään Thomas nappasi vihdoin Bostonin ykkösvahdin paikan seuraavalle kaudelle, 32-vuotiaana. Lopullinen nousu kirkkaimpaan maalivahtieliittiin tapahtui kaudella 2008-09, kun hänet valittiin NHL:n parhaaksi maalivahdiksi.

Uran ehdoton huippuhetki koitti keväällä 2011, kun 37-vuotias Thomas johdatti Boston Bruinsin Stanley Cup-mestaruuteen. Thomas oli voittajajoukkueen ehdoton tukipilari ja palkittiin Conn Smythe Trophyllä, playoffsien arvokkaimpana pelaajana. Kauden päätteeksi hänet arvostettiin myös toisen kerran NHL-kauden parhaaksi maalivahdiksi.

Viidesti MM-kisoissa ja kerran olympiakisoissa Yhdysvaltoja edustanut Thomas päätti pelaajauransa keväällä 2014 ja hänet valittiin syyskuussa 2019 Yhdysvaltain jääkiekon kunniagalleria Hockey Hall of Fameen.