Mestiksestä lähtenyt hyökkääjä iski ulkomailla hirmupinnat – maanmies tarjoili namupasseja keittiössä ja kaukalossa: ”Tuuletukset eivät ole Iiro Vehmasen tyylisiä”

Tänään kuumia live-matseja!

Bundesliigan alun kunniaksi Viaplaylla on HUIPPUTARJOUS. Katso kaikki Bundesliigan matsit sekä Joel Pohjanpalon 2. Bundesliigan pelit alle kympillä kuussa! Ei sitoutumispakkoa. Viaplay nyt 9,99€/kk (norm. 29,99€).
NAPPAA TARJOUS

JYVÄSKYLÄ. Yksi kevään lämpimimmistä päivistä saa satunnaisia ihmisiä kahville tai lenkkeilemään Jyväskylän satamaan – onhan edellisenä päivänä tullut tieto siitä, että koronaviruksen tuomia rajoitteita aletaan purkamaan pian.

Kourallinen satamassa pyörivistä ihmisistä saattaa kääntää päänsä tai kuunnella ohimennen juttuja, mutta muuten Samuel Salonen, 26, saa vastailla rauhassa toimittajan tentatessa.

Liigassa kaudella 2017-18 kaksi ottelua Pelicansin paidassa pelannut hyökkääjä vietti menneen sesongin ranskalaisessa Chamonixissa lähdettyään sinne Mestiksen Hokista aivan alkukaudesta. Tehohyökkääjä painoi 30 runkosarjan pelissä ällistyttävät tehot 24+15=39 (+8), neljässä pudotuspeliottelussa syntyi kaksi maalia (-2).

– Hyvinhän se meni, ei sitä tarvi kierrellä. Oli ihan mukava kausi, tasaisen hyvin meni koko matka, joukkueensa kanssa puolivälierissä laulukuoroon lähtenyt vaasalaislähtöinen pelaaja hymähtää pahvinen kahvimuki kourassaan, auringon helliessä.

Salosen edustama Chamonix Mont-Blanc oli kovin suomalainen, sillä sitä luotsasi Timo Saarikoski. Pelaajista sinivalkoisia värejä kantoivat hyökkääjän lisäksi kauden loputtua Joonas Sammalmaa, Joona Tolvanen ja Severi Isokangas.

Sammalmaa oli yksi syy, miksi Salonen aikoinaan lähti Ranskaan.

– Ajattelin, että jos pääsen pelaamaan sen kanssa, niin menee varmasti hyvin. Ja niinhän se menikin.

Vivahteita suomalaisuudesta

Jääkiekkoarki Ranskassa on kuulemma aika samaa kuin Suomessakin.

– Kaikki toimii omassa maassa tietysti omalla tavallaan, ja vähän jotain pieniä eroja on, mutta ihan marginaalisia. Muut suomalaiset oli yksi iso syy, miksi lähdin Ranskaan.

Pelaajien lisäksi Ranskaan suomalaisväriä toivat Salosen isovanhemmat. He saapuivat katsomaan pelejä vuoden alussa.

– He painelivat Vaasasta sinne, eivät hirveesti kyselleet. Tykkäsivät paikoista ja ilmeisesti korkea ilmasto teki tehtävänsä. Oli huippujuttu.

– Muut suomalaiset oli yksi iso syy, miksi lähdin Ranskaan.

Salonen kirjoitti Twitter-tililleen tammikuussa asiaa käsittelleeseen päivitykseen muun muassa ”loputon arvostus”.

– Chamonix on turistipaikka, on hyviä hotelleita ja nähtävää riittää. Itse kaupungissa etäisyydetkin ovat lyhyitä. Vierailu oli helppoa hoitaa.

Suomessa on totuttu siihen, että esimerkiksi liigapelien jälkeen voittanut joukkue saattaa kiertää kaukalossa kunniakierroksen kiittäen faneja. Ranskassa tapa on toisenlainen – voisi sanoa, että vähän kuin Suomessa vaikka Korisliigan tai lentiksen Mestaruusliigan koitoksen jälkeen.

– On se avoimempaa. Pelien jälkeen pelaajat voivat olla kannattajien ja muiden ihmisten kanssa. He odottelevat muissa tiloissa ja sitten näyttäydytään. Näissä on aika samoja ihmisiä, ketkä juttelevat, kun esimerkiksi ranskaa ei puhunut kukaan (suomalaispelaaja).

– Siellä on tapahtuma, ei pelkkä peli, Salonen täsmentää.

– Siellä on tapahtuma, ei pelkkä peli.

Vaikka Pariisissa asuu noin 2,2 miljoonaa ihmistä, ei siellä monikaan tiedä, mikä on jääkiekko. Tai ehkä juuri asukasluvun takia tilanne on tämä. Ranskassa palloilulajeista jalkapallo, lentopallo ja käsipallo ovat selvästi suositumpia lajeja.

Salonen esittelee puhelimestaan kuvaa, jossa näkyy Chamonixin kotihalli. Taustalla komeilevat jylhät Mont Blancin maisemat.

– Ei ole mikään iso halli. Meillä pelit loppuivat aika samaan aikaan kuin Suomessa, pelaaja esittelee.

Chamonix lähti laulukuoroon puolivälierissä hävittyään Grenoblelle suoraan 0-4. Ottelusarja pelattiin maaliskuun lopulla neljään päivään, mutta se ei ainakaan Salosen tietojen mukaan ollut mikään varotoimenpide tulevaa varten.

– Pelit pelattiin turhaan tiuhaan.

Vaikka laulu päättyi tylysti, jäi Chamonixista Saloselle hyvä mieli.

– Kopissa oli melkeinpä enemmän englantia kuin ranskaa, oli oikein mukavaa. Ja toivon mukaan jäi vähän kavereitakin, keiden kanssa olla yhteyksissä, kieliä Jyväskylän yliopistossa opiskeleva vaasalaislähtöinen hymähtää.

Samuel Salosen tuuletuspankki ei ole niin leveä, kuin nykyiset maalimäärät vaatisivat. KUVA: Alexandre Juillet.

Toimiva tandem Salonen-Sammalmaa

Yksi Salosen kaveripiirin jäänyt ihminen, ja itse asiassa Suomeen naapuriin asti seurannut on joukkuekaveri Sammalmaa. Hyökkääjä ylistää kollegaansa haastattelussa tiuhaan.

– Sammalmaa muutti saman talon alakertaan, Salonen valaisee osoittaen sormellaan Jyväskylän asunnon sijaintia kohti.

– Sen kanssa oli hyvä pelata, kun sai keskittyä niihin legendaarisiin omiin vahvuuksiin. Yhteistyö pelasi oikein hyvin.

Sammalmaa voitti runkosarjassa joukkueen sisäisen piste- ja syöttöpörssin saldolla 12+28=40, Salonen (24+15=39) puolestaan kuittasi maalipörssin voiton täysin ylivoimaisesti. Benjamin Lagarde oli kakkonen 14 osumallaan.

Vaikka Suomessa Salonen tiedettiin pikemminkin syöttelijäksi kuin maalariksi, eivät hänen vahvuudet ole muuttuneet.

– Aikasemmin oon monesti ollut syöttäjän roolissa, nyt pääsi enemmän olemaan se, joka laukoo. Työnjako oli selkeä, Salonen sanoo viitaten hommiin Sammalmaan kanssa.

– Aikasemmin oon monesti ollut syöttäjän roolissa, nyt pääsi enemmän olemaan se, joka laukoo.

Liekö kaikkiaan 26 osuman myötä tuuletukset loppuneet kesken?

– Ne loppuu aina, mulla on ollut tosi huonoja aina. Tai no, mikä sitten on kesken loppumista, jos ne eivät koskaan ole olleet hyviä.

– Jos en muuta keksi, niin heiluttelen käsiä. En oikein tiedä, mitä siinä pitäisi tehdä, mutta tuuletukset eivät ole mitään Iiro Vehmasen tyylisiä seinälle kiipeämisiä, Salonen virnistää.

Vehmanen tuuletti syyskuussa 2012 TUTO-paidassa KooKoota vastaan maaliaan kiipeämällä pleksille ottaen yleisön haltuun täysin.

Vaikka tuuletuksissa Salosta ei tarvinnut hillitä, kertoo tämä, että Sammalmaa rauhoitteli Hokissa kauden aloittanut peluria kauden mittaan noin niinkuin muuten.

– Tuuletukset eivät ole mitään Iiro Vehmasen tyylisiä seinälle kiipeämisiä.

– Alkuun asuin Ranskassa itsekseni, sitten joulun jälkeen muutin Sammalmaan kanssa asumaan. Se joutui kestämään mua.

Namupasseja Sammalmaa jakoi kaukalossa ja sen ulkopuolella.

– Se teki ihan selkeesti paremmat ruuat. Tai ainakin intoa oli enemmän, Salonen virnistää.

Pelaaja vastailee jokaiseen kysymykseen kenties poikkeuksellisen laajasti ja pirteästi. Liekö samantyylistä asennetta havaittavissa askissakin – pelaaja ei kiihdy nollasta sataan mitenkään nopeasti.

– En mene vastustajiin tai tuomareihin. Enemmän sätin itseäni, jos tulee huonoja suorituksia. Harvoin tulee hölmöiltyä, Ranskassa ei tainnut tulla yhtään kymppiä. Ja siellä on laajempi kirjo tuomarilinjassa.

– Tai ainakin se vaihteli enemmän kuin Suomessa. Se on oma mielipiden. Osasin puhaltaa ulos – siihenkin voin olla tyytyväinen.

Lätkäammattilainen

Kun Salosesta kysyy ensimmäisenä mieleen tulevaa ”oho, kappas vaan” -juttua Ranskasta, miettii pelaaja hetken.

– Kättelykulttuuri oli semmonen, mihin suomalainen ei ihan helposti lähde. Joka aamu hallille mentäessä käteltiin kaikki. Se hymyilytti.

– Ei me kyllä Sammalmaan kanssa kätelty ihan aina.

– Joka aamu hallille mentäessä käteltiin kaikki. Se hymyilytti.

Liekö koronaviruksen leviämisen takia ranskalainen kättelykulttuuri laantunut kevään mittaan?

– Ei korona ollut edennyt niin kovaksi. Siellä ei ehtinyt ajattelemaan koko asiaa, sitä oli enemmän Italian puolella, sanoo Salonen, joka kertoo lisäksi käyneensä talvella Italian puolella katsomassa jalkapallon Mestarien liigan peliä Juventus-Atletico Madrid.

– Jääkiekko ja urheilu on tautiin nähden pieni asia. Toivotaan, että tähän tulisi selkeä ratkaisu jatkon suhteen, ja ettei tulisi uutta aaltoa.

Ranskan jääkiekon pääsarjassa pelasi päättyneellä kaudella 11 joukkuetta, kukin 40 ottelua. Salonen on kiekkoammattilainen täysin.

– Samanlaista touhua se on kuin Suomessakin. Pelireissut olivat pitkiä, ne veivät aika paljon aikaa. Ihmeteltiin maisemia, maalitykki valaisee.

Hokissa alkukaudella Mestistä pelanneen Salosen arjessa muutokset Kajaanin vaihtumisen jälkeen Chamonixiin olivat pieniä.

– Maisemapuolella niitä oli. Vältin kaamoksen, Hokissa viidessä pelissä tehoin 4+2=6 (+4) viilettänyt pelaaja selittää.

Kun häneltä kysyy Liigan ja Ranskan pääsarjan eroja, tuntuu tämä kiusaantuvan hetkeksi. Sitten juttua alkaa taas tulemaan.

– En tykkää vertaamisesta. Mitenhän sen sanoisi…

– Ranskassa pelataan Ranskan ja Suomessa Suomen sarjan joukkueita vastaan. Ei se Liigan tasoinen sarja ole, mutta suosittelen sinne lähtemistä, jos Mestiksessä on pärjännyt hyvin, mutta Liigaan ei ole päässyt. Ranska sopii tähän tilanteeseen.

Liigasta puheen ollen. Nähdäänkö vain kaksi ottelua tässä pelannut Salonen joskus Suomen pääsarjassa?

– Toi on oikeesti paha kysymys. Kun pelasin Mestiksessä, niin se (Liiga) tuntui ainoalta sarjalta, mihin halusin. Nyt olen tajunnut, että jääkiekkoa voi pelata muuallakin ja siistejä sarjoja on paljon. Nyt menen ehkä pala kerrallaan.

– Ei se Liigan tasoinen sarja ole, mutta suosittelen sinne lähtemistä, jos Mestiksessä on pärjännyt hyvin.

– Turha sitä on kieltää, etteikö kiinnostaisi, mutta ei se Liiga mikään pakkomielle ole. Katsotaan, jos joku kysyy sinne, niin sitten voisi kiinnostaa entisestään.

Yliopiston kielten opiskelija ei ensi kaudeksi suomalaisiin kaukaloihin palaa.

– Jatkan ulkomailla 95 prosentin varmuudella. Toki maailman tilanne on mikä on, mutta jos tämä menee positiivisesti eteenpäin, niin jatkan ulkomailla.

Eräs slogan suomalaislasien läpi kertoo ulkomaan pelikaudesta paljon.

– Jatkan ulkomailla 95 prosentin varmuudella.

– Yksi kausi ulkomailla vastaa kahta kautta Suomessa. Opin pitämään itsestäni huolta.

– Kausi ei mennyt ollenkaan hukkaan. Lähdin sinne tosi avoimin mielin. Se meni plussan puolelle joka tavalla, tavoitteet tuli saavutettua täysin.

Ranskan pääsarjakiekko on selvästi hyökkäysvoittoisempaa. Siihen suuntaan on Salosen mukaan myös suomalainen kiekko mennyt, vaikka kiekkokasvatus onkin erilaista.

– Me saimme treenattua puolustuspeliä Timon ansiosta. Sitten saimme hyvän voittoputken, joka kantoi pudotuspeleihin.

Samuel Salonen katsoo edelleen kohti ulkomaita. KUVA: Miska Miettinen.

Rauhassa

Vaikka Salonen oli runkosarjan maalipörssissä kolmas – mainittakoon vertailuksi, että esimerkiksi Liigassa samalle sijalle ylsivät Lauri Pajuniemi ja Eemeli Suomi – sai hän olla suhteellisen rauhassa esimerkiksi medialta.

– En halua heittää ketään bussin alle, mutta ranskalaiset ovat hyvin kiintyneitä omaan kieleensä, joten rauhassa sai olla. Ranskankieliset saivat eniten vastailla kysymyksiin.

– Me saimme istuskella piilossa. Ei se sinänsä haitannut, ainakin nyt sosiaaliseksi ja avoimeksi osoittautuva Salonen veistelee.

Katsojia sarja kiinnostaa.

– En halua heittää ketään bussin alle, mutta ranskalaiset ovat hyvin kiintyneitä omaan kieleensä, joten rauhassa sai olla.

– Yleisömäärät ja hallien taso yllättivät positiivisesti. Tunnelma oli monessa paikassa oikein hyvä, siitä jäi hyvä mieli. Keski-Euroopassa porukka tuntuu olevan äänekästä, varmaan se kulttuuri on sellaista koko tapahtuman ajan.

Muutakin kuin kiekkoa

Vaasasta kotoisin oleva Salonen majailee Jyväskylässä tyttöystävänsä kanssa. Koronavirusarki ei näytä latistavan pelaajaa.

– Ei tässä, tätä järveä ympäri olen mennyt hölkäten ja rullaluistimilla, pelaaja selvittää Jyväsjärven rannassa, lähellä legendaarisen Jyväskylän MM-rallin keskiötä.

– Vanerilta lauon kiekkoja maaliin, että saisi laukausta paremmaksi. Hyvin on pystynyt touhuamaan, kun täällä on hyvin liikkumismahdollisuuksia. En koe, että olisin hirveästi kärsinyt. Jäillä ei pysty käymään, se olisi oikeaa jääkiekkoharjoittelua ja sitä tässä ikävöi.

Vaasaan Salonen teki vastavierailun isovanhempien Ranskan-reissun jälkeen.

– Kävin vaihtamassa kesärenkaat, ne olivat isoisällä. Mutta ei sielläkään pystyisi mitään kummempaa touhuamaan. Mökillä olin piilossa aiemmin keväällä reilut kolme viikkoa ulkomaan karanteenissa, muun muassa padeliin tykästynyt Sport-kasvatti selvittää.

Tekemistä Salosella tuntuu piisaavan. Kielten opiskelu on pahasti kesken.

– Tekemällä oppii.

– Paljon on tehtävää, eivätkä ne ihan hetkessä tekemällä lopu. Se olisi kesällä kiekon ulkopuolinen tehtävä, kertoo JYP-Akatemian alkuaikoina (2014-15) yliopistoon päässyt pelaaja.

– Oon käynyt sitä sen, mitä kalenteriin on sopinut. Kauden aikana ei tullut tehtyä, kiekon ehdoilla.

Ovatko kielet Saloselle opintojen ansiosta vahvuus, vai tuleeko niitä nimenomaan petrata koulussa, eli heikkous?

– Mulla on hyvä tausta, kun oon kaksikielisestä perheestä kotoisin. Sen puolesta ne on ehkä ihan hyvällä tasolla. Tuolta haetaan tieteellistä puolta, yritän oppia niitä oikeita asioita, mitä työelämässä tarvitaan varmaan.

– Jollain tavalla olen onnistunut tässä, mutta en ole lähelläkään kovaa tekijää. Tekemällä oppii – sama on jääkiekossakin.

Arvot ovat Salosella ihmisenä ja kiekkoilijana kohdallaan.

» Suomen viihdyttävintä lätkää! Näe Mestiksen kaikki ottelut suorina Ruudussa!

Tänään kuumia live-matseja!

Bundesliigan alun kunniaksi Viaplaylla on HUIPPUTARJOUS. Katso kaikki Bundesliigan matsit sekä Joel Pohjanpalon 2. Bundesliigan pelit alle kympillä kuussa! Ei sitoutumispakkoa. Viaplay nyt 9,99€/kk (norm. 29,99€).
NAPPAA TARJOUS