Sportista erotettu Ari-Pekka Pajuluoma kävi läpi rajun tunneryöpyn – johtaa nyt Hermestä kohti jatkoa: ”Oli kyvyttömyyden, voimattomuuden ja epäonnistumisen tunne”

IMATRA. Naaman edessä on jäähallin ravintolan maukkaalta näyttävä lämmin ruoka salatteineen. Vieressä on jo pelaajista, tuomareista ja toimihenkilöistä sekä muista ihmisistä tyhjentynyt päänäyttämö. Ravintolaan valuu Hermes-pelaajia, joiden urakka on päättynyt 1-3-tappioon. Ja onpa naaman edessä pöydän ääressä myös menneestä ajasta kyselevä toimittaja. Sportista 23. marraskuuta 2019 potkut saanut Ari-Pekka Pajuluoma on palannut arkeen, jääkiekkoluotsiksi. Hän on johdattamassa Hermestä kohti Mestiksen pudotuspelejä. Miltä arki nyt tuntuu? – Oikein hyvältä. Tossa kerkes melkein kolme kuukautta olla kotona. Toki sekin aika oli mukavaa, sai olla perheen kanssa. Ei ole koskaan ollut niin kauaa toimettomana niin sanotusti, rupes aika käymään pitkäks, Hermeksen päävalmentaja Pajuluoma kertoo perjantain Ketterä-pelin tauottua. – Ulkona nuo kelit olivat ainakin Vaasassa semmoset, että ei paljoa energiaa saanu joulu-tammikuussa. Ihan tyytyväisin mielin ja virtaa täynnä lähdin tähän projektiin.

[nosto tasoitus=”vasen”]- Ulkona nuo kelit olivat ainakin Vaasassa semmoset, että ei paljoa energiaa saanu joulu-tammikuussa. Ihan tyytyväisin mielin ja virtaa täynnä lähdin tähän projektiin.[/nosto]

Pajuluomalle kolmekuukautinen Sport-potkujen jälkeen oli alkuun hankala. – Ja aika synkkä tietyllä tavalla. Mielialat vaihteli ja oli semmonen kyvyttömyyden, voimattomuuden ja epäonnistumisen tunne. Sittemmin tunteet tasoittuivat. – Pääsi oikeesti miettii, mitä on tehny ja mitä olisi voinut tehdä toisin. Joulu oli Pajuluomalle tärkeä aika. – Sai olla perheen kanssa ja sai ajatukset pois. Ei tarvinnut miettii, että mitä olisi tehnyt ja niin edespäin. Siitä oikeastaan oma fiilis lähti paranemaan. Viime ajat ovat olleet oikein hyvät.

Tunneskaala

Entiselle vanginvartijan entiselle joukkueelle Sportille viime ajat eivät ole olleet sen parempia kuin syksylläkään. Vaikka uuden luotsi Risto Dufvan alaisuudessa joukkue sai ehkä vähän ruutia tekemiseensä, ei se ole onnistunut keräämään pisteitä toivottuun tahtiin. Kotkapaitojen kausi päättyy maaliskuussa runkosarjaan. Analyyttisenä tunnettu Pajuluoma antaa syvällisen vastauksen, kun häneltä kysytään, että miten luotsi reagoi potkuihin – eli mieltääkö valmentaja ne asiaksi, jota vain tapahtuu jääkiekkojoukkueessa vai otetaanko ne henkilökohtaisena epäluottamuslauseena? – Varmaan tunneskaalat menevät vähän sekä että. Ensiksi tulee semmoinen, onks se helpotus tai shokkitila, että mikään ei tunnu miltään. Sen jälkeen tulee vihan tunne, et miks mulle käy näin ja miks mua kohdellaan näin ja ketä tässä on syyllinen.

[nosto tasoitus=”oikea”]- Ensiksi tulee semmoinen, onks se helpotus tai shokkitila, että mikään ei tunnu miltään.[/nosto]

– Sitten pääsee siihen, että pääsee analysoimaan, että mitä tässä nyt on tapahtunut. Äkkiä kääntyy, että oonko mä tehnyt parhaani niillä osaamisilla, mitä mulla on. Seuran oli tässä tapauksessa jotain tehtävä ja se on ihan fine, että tässä bisneksessä toimitaan näin. Ei ole jäänyt sellaista kaunaa siitä asiasta. Pajuluoman potkupäivä oli perjantai. Jo seuraavana keskiviikkona hän oli seuraamassa Sportin peliä paikan päällä. – Halusin avata ne ovet nopeesti, mitkä vähän oli pelottavia. Ihan tietoisesti, vaikka ei sinne ihan helppoa ollut mennä. Halusin lähteä ihmisten ilmoille ja nimenomaan sinne, mikä oli ehkä kaikista vaikeinta. Sekin helpotti.

[nosto tasoitus=”vasen”]- Lätkä on ollut mun elämä ja se on ollu intohimo. Ei se siitä yhtäkkiä katoa.[/nosto]

Samalla poispotkittu luotsi halusi myös olla omissa oloissaan. – Ja enkä ainakaan ulkopuolisten kanssa spekuloida hirveesti. – Lätkä on ollut mun elämä ja se on ollu intohimo. Ei se siitä yhtäkkiä katoa.

Sallitut tunteet

Pajuluoma on persoona, joka näyttää haastattelussa yksi toisen perään tunteensa jotenkin poikkeuksellisen syvällisesti. – No kyllähän maailma muuttuu ja ihmiset muuttuu. On asioita, mitä voi sanoa ja mitä ei voi sanoa. Itte oon lähteny aina siitä, että pyrkii olemaan suhteellisen rehellinen myös ulospäin omista tunteista. Onko se aina hyvä vai huono, maksanko joskus siitä sitten hintaa, että myönnän, että itku on silmässä? – Mun mielestä siinä ei ole mitään hävettävää. Se tuntui pahalta ja tunteet kuuluu tähän normaaliin elämäänkin. Ei me mitään ihmemiehiä tai machomiehiä olla. Sanotaan, että elämässä vastoinkäymiset kasvattavat eniten. Ja niin se taitaa olla jääkiekossakin.

[nosto tasoitus=”oikea”]- Se tuntui pahalta ja tunteet kuuluu tähän normaaliin elämäänkin. Ei me mitään ihmemiehiä tai machomiehiä olla.[/nosto]

– Kyllähän totta kai ihan varmasti jotain oppi. Tietyllä tavalla toivottavasti oma nahka paksuni. Samanlaisessa tilanteessa ehkä toimii toisella tavalla. Opintiellä tässä ollaan, valmis koutsi en ole enkä ihan heti tuu olemaan. Kehittyä pitää.

Potkuja

Pajuluoma ei ole potkujen suhteen suinkaan ainutlaatuinen tapaus. Liigassa ovat tällä kaudella saman kohtalon kokeneet Karri Kivi, Kalle Kaskinen, Ville Nieminen ja Pekka Kangasalusta. Onko potkiminen liian valmentajakeskeistä Pajuluoman mielestä? – No kyllähän se on helppoa sanoa, että on. Jos nyt puoltoista vuotta sitten aloitti 15 koutsia, joista kymmenen on saanu kenkää, niin kaikki me varmaan voidaa olla samaa mieltä, että on se liikaa. – Mistä se sitten johtuu, se on toinen kysymys. En tiedä, yhdistääkö potkuja kuinka paljon samat asiat tai niin poispäin. En tunne niitä muita tapauksia.

[nosto tasoitus=”vasen”]- Ei sitä toivo pahimmalle kilpakumppanillekaan. Joskus asiat voi olla niin umpisolmussa, ettei ole muita vaihtoehtoja.[/nosto]

– Ei sitä toivo pahimmalle kilpakumppanillekaan. Joskus asiat voi olla niin umpisolmussa, ettei ole muita vaihtoehtoja. Yhtä kaikki. Nyt Pajuluoman jääkiekkoarjessa paistaa kevätaurinko kirkkaasti. Hermes puksuttaa kohti pudotuspelejä, mutta missähän luotsi vaikuttaa ensi kaudella? Jotkut huhut ovat viemässä häntä Jokereihin. Onko luotsilla mitään kommentoitavaa ensi kaudesta? – Ei ole, Pajuluoma kuittaa ja jatkaa ruokailuaan toimittajan jättäessä hänet rauhaan.

LUE MYÖS: