Liigan kausiennakko: Pelicansin viime kauden liito ei ollut sattumaa – joukkue taas suoraan puolivälieriin

Liigan runkosarjan alku lähenee kovaa vauhtia. SuomiKiekko-sivusto pohjustaa sesonkia laajasti joukkue-ennakoilla, erilaisilla toppi- ja floppilistoilla sekä haastatteluilla. Tässä juttusarjassa käydään läpi sivustomme arvio runkosarjan sijoituksista. Seuraavaksi esittelyssä on runkosarjassa arviomme mukaan viidenneksi liitävä Pelicans.

Vahvuudet

Lahtelaisjoukkueeseen on ajettu jo ex-luotsi Petri Matikaisen aikoina aggressiivisen hyökkäämisen ja aktiivisen kiekon pelitapaa, ja samaa on nähty Ville Niemisenkin reilun sesongin mittaisella aikakaudella. Pelicans rynni pitkälti tämän turvin viime kaudella runkosarjassa kolmanneksi, ja sopipa pelitapa pelaajillekin. Joukkueesta toistakymmentä soturia pisti piste-ennätyksensä uuteen uskoon. Tällä kaudella roolia ovat ottaneet kippari Hannes Björninen, Juhamatti Aaltonen ja Waltteri Merelä. Myös Jesse Ylönen on väläytellyt. Pelikaanin hyökkäyskalusto on yllättävän laaja, kun näiden nimien rinnalle lisätään esimerkiksi potentiaaliset Janos Hari, Otto Nieminen ja Frank Gymer. Mainittuja pelillisiä elementtejä on havaittavissa alkavalla liigakaudellakin. Joukkue oli CHL-kauden kahdessa ensimmäisessä pelissään kotona aktiivinen ja aggressiivinen, ja toisaalta samalla sitkeä. Trinecin se puristi kasaan numeroin 1-0. Tuossa voitossa suurin sankari oli maalivahti Tomi Karhunen, joka otti likimain 50 torjuntaa. Ei ole väärin sanottu, jos toteaa Pelicansilla olevan Liigan parhaimpiin kuuluva valmennus. Pelaajien kunnioitus ja arvostus duoa Nieminen – Pasi Nurminen kohtaa paistaa Orimattilaan asti.

Heikkoudet

Pelicans sortui viime kaudella ajoittain ihmeellisiin sekoiluihin, jotka olivat joskus peräisin pelitavan totaalisesta murtumisesta, kiekon ihmeellisestä näpräämisestä omissa tai liian usein toistuneista vääristä vaihdoista. Nuo jäähyt joukkueen pitää saada pois. Aggressiivista hyökkäämistä suosivan joukkueen pitää myös kiinnittää puolustukseensa erityistä huomiota. Viime kaudella oli ehkä jossain määrin nähtävissä sitä, että puolustus jäi liian vähälle huomiolle joukkueen hyökkäyspään rummutuksessa. Samaa itse asiassa kävi sunnuntaina CHL:n kotimatsissa Lausanneakin vastaan. Sveitsiläiset pääsivät turhan usein tuhannen taalan paikoille henkilökohtaisten tai joukkueen mokien takia. Toisaalta, pelitapa on hioutunut pelikaanien selkäytimiin paremmin ja paremmin.

Näin käy

Runkosarjassa 5. sija Kun Pelicansin heikkoudet ovat seurausta joukkueen toimivasta pelitavasta, eivät asiat voi olla huonosti. Aggressiivinen ja aktiivinen peli on ottanut taas askelia parempaan verrattuna viime kauteen, ja myös pakistossa on potentiaalia tulivoimaisten hyökkääjien takana. Valkovenäläinen Pavel Vorobei on CHL-kauden kahden ensimmäisen pelin perusteella pakiston johtohahmo. Moninkertainen suomenmestari Karhunen on parhaana päivänään voittamaton. Puolivälieristä jatkoon pääsy on pitkälti kiinni vastustajasta. Nyt syyskuussa 2019 tuntuu siltä, että Kärpät ja HIFK ovat ainoat selvät esteet välieräpaikalle.

LUE MYÖS: