Liigan välieräennakot: Näin käy Kärpät-HIFK-sarjassa

Liigan pudotuspelit jatkuvat loppuviikosta välierillä. SuomiKiekko-sivuston Toni Tuomala ja Miska Miettinen ennakoivat jokaisen otteluparin joukkueet, ja antavat omat näkemyksensä siitä, kuinka kussakin taisteluparissa käy. Tässä artikkelissa käydään läpi runkosarjassa ensimmäiseksi sijoittuneen Kärppien ja kuudenneksi päätyneen HIFK:n välinen sarja.

Kärpät – HIFK

(Runkosarjan voitot 3-3) Kärpät: Miettinen – Kärpät oli Ilvestä vastaan jopa yllättävän haparoiva, vaikka se nyt neljä peliä putkeen voittikin. Muutamien avainpelaajien kiikarit ja pelikiellot nousivat tapetille. Toisaalta joukkueen vahvuuden todistaa se, että nekään eivät kaataneet. Todennäköisesti Kärpät löytää uuden vaihteen, ja nyt mainitut epäkohdat jäävät pois. Oululaisjoukkue on itse asiassa vähän kuin Leijonat normaalisti arvokisoissa: Sen parempi, mitä kovempi vastus on. Tuomala – Ilves ei ollut Kärpille mikään läpsyttely, vaikka joukkue voittikin kaikki neljä ottelua. Ainoastaan yksi otteluista ei päättynyt yhden maalin erolla. Oululaisilla oli kaksi isompaa ongelmaa. Kärkipelaajat Jussi Jokinen ja Oskar Osala sortuivat kurittomuuteen, ja ottivat typerät pelikiellot. Toinen puute oli nuoriso-osaston tehottomuus. Rasmus Kupari ja Aleksi Heponiemi eivät saaneet sarjassa ollenkaan pistetilejään auki. Näistä ongelmista huolimatta Kärpät vei sarjan nimiinsä. Uskon, että juniorit saavat kevään edetessä pelinsä kuosiin, eivätkä kokeneet konkaritkaan enää törttöile, joten oululaiset ovat entistä suurempi uhka. HIFK: Miettinen – Haastan Tonin, joka tuossa omassa seuraavassa puheenvuorossaan pitää Atte Engreniä murheenkryyninä. Olen sitä mieltä, että juurikin Engren nosti kaikki Liigan puolivälieräparit huomioiden omaa tasoaan kenties kaikista eniten. Pelicans ei ehkä ihan päässyt runkosarjan veroiseen hyökkäysmyllytykseen, mutta kyllä veskari nähdäkseni otti suhteellisen isoja koppeja. Ja niitä pitää ottaa jatkossakin. Mitä käy Kuparin ja Heponiemen pääkopille, jos Engren suolaa ja suolaa ja suolaa torjunnoillaan? Huonosti. Toki Kärpät ei siltikään ole lirissä. Sitten on, jos HIFK-vahti pääsee muiden ihon alle. Se lienee helsinkiläisten suurin vahvuus muutenkin – ihon alle pääseminen. Se voi jopa onnistui Markus Kankaanperän, Micke-Max Åstenin, peliäkin osaavan Juhani Tyrväisen ja kumppanien johdolla. Jos Kärppien peli ei olekaan raiteillaan syystä tai toisesta, voi HIFK saada henkisen yliotteen. Se on HIFK:n selvä vahvuus verrattuna Kärppiin – joka puolestaan parhaimmillaan jopa jyrää taitotasoa mietittäessä. Tuomala – HIFK:n peli-ilme yllätti minut suuresti Pelicans-sarjassa. Joukkueen raivokas karvauspelaaminen oli näyttävää ja ennen kaikkea tehokasta. Joukkue saa varmasti samoilla eväillä myös harmaita hiuksia Kärpillekin. En kuitenkaan usko, että karvauspelaaminen kestää pitkässä juoksussa. Kuluttava pelitapa käy raskaaksi kevään edetessä, ja Kärpät eivät tule tuskailemaan samaan tapaan paineen alla kuin Pelicans. Yksi murheenkryyni on Atte Engren. Hän sai paljon ylistystä puolivälieristä, mutta en ole vakuuttunut. Useassa ottelussa Pelicans ei päässyt testaamaan HIFK-vahtia kunnolla. Kärpät pääsevät ilta toisensa jälkeen. Kun oma maalivahti pelaa pehmeästi, ei raskas karvaaminenkaan jaksa enää kiinnostaa. Tästä syystä HIFK:n selkäranka tulee katkeamaan ja Kärpät marssivat finaaliin. Näin käy: Kärpät jatkoon voitoin 4-2. LUE PUDOTUSPELEISTÄ KAIKKI TÄÄLTÄ.