Pyeongchangin olympialaisissa pronssia voittaneen Suomen naisten maajoukkueen pelaajat saivat viime viikolla ilouutisia. Talvilajien urheilija-apurahojen jaon yhteydessä jokainen kyseisen Naisleijonien joukkueen pelaaja sai 10 000 euron apurahan. Yhteensä Naisleijonia tuettiin siis 220000 eurolla, mikä on naiskiekkoilijoiden kohdalla historiallisen suuri summa.

Silti on turha kuvitella, että Naisleijonat kieriskelisivät rahassa. Monen pelaajan kohdalla kymppitonni tarkoittaa niinkin arkisia asioita kuin laskupinon pienentämistä tai mahdollisuutta ostaa terveellistä ruokaa.

Ylen Aamu-tv:n Jälkihiki-ohjelman panelistit ottivat tänään aamulla kantaa talvilajien urheilija-apurahojen jakamiseen.

– Kaikkein iloisinta on, että Naisleijonat sai rahaa kymmenen tuhatta euroa per nuppi. Se oli vähintään kohtuullista ja hirveän oikeudenmukaista. Eihän siinä voi olla järkeä, että urheilija velkaantuu ja joutuu kärsimään urheilun takia. Etenkin, jos olet olympiapronssimitalisti. Tässä tapahtui oikeus, Reetta Meriläinen kommentoi.

Jälkihien juontaja Juha Hietanen muistutti, että tänä päivänä 10 000 euroakaan ei tarkoita leveää elämää, vaan antaa urheilijalle vain paremman mahdollisuuden keskittyä harjoitteluun.

– Kyllä se on edelleen äärimmäisen spartalaista elämää. Ei sitä kukaan rahan takia tee, vaan rakkaudesta lajiin, salibandyn maailmanmestari Tero Tiitu sanoi osittain omasta kokemuksesta.

– Mutta hienoa. He voivat olla tyytyväisiä, että avasivat arkeaan aika perusteellisesti Pyeongchangin pronssijuhlien yhteydessä. Se varmasti osaltaan vaikutti, ja se, että on MM-kotikisat tulossa, Tiitu huomautti.

Meriläinen painotti, että Suomessa jääkiekkouutisointi pyörii paljon isojen rahasummien ympärillä.

– Julkisuutta vähän määrittelee menestyvien NHL- ja KHL-kiekkoilijoiden arki, jossa kieriskellään aika isoissa rahoissa. Saattaa kuulostaa, että Naisleijonilla on sama juttu, mutta näinhän se ei todellakaan ole, Meriläinen korosti.

Katso aamun Jälkihiki tästä linkistä.

Aiheet Leijonat Naisleijonat Pääuutiset